23. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille

9.6.2011 | Kirsti Levander | Kuvat: Antonin Halas, Olli Häkämies, Vesa Laitinen | Luettu 993 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versioKuva: Antonin Halas, Olli Häkämies, Vesa Laitinen

TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin yhteinen 25 000 euron Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnettiin 8.6. Vaisalan tutkatiimille kaksoispolarisoidun Doppler-säätutkan kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Vaisalan tutkia on tilattu jo 13 eri maahan.

Lukijoiden keskiarvio: 5 (3 ääntä)

Vaisalan tutkatiimi: TkL Pentti Karhunen, DI Henry Andersson, DI Petri Haapanen, TkT Reino Keränen, DI Timo Lyly, DI Juha Salmivaara ja DI Rainer Sanmark, on kehittänyt ja tuotteistanut vuosina 2002–08 yrityksen ensimmäisen säätutkan. Palkitun työryhmän kehittämä tutka on maailman ensimmäinen alusta pitäen kaksoispolarisoiduksi suunniteltu Doppler-säätutka.

Kaksoispolarisoidun säätutkan antenni lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti sekä vaaka- ettäpystysuuntiin polarisoituja mikroaaltopulsseja. Tutkakaiut antavat tietoa signaalin eteen osuneiden kohteiden muodosta, koosta ja lukumäärästä sekä pulssin etenemisestä ilmakehässä. Näin saadaan muun muassa selville, tuleeko sade vetenä, lumena vai rakeina.

Kaksoispolarisaatiotutka mahdollistaa myös paremmat arviot sateen voimakkuudesta ja sademääristä. Lisäksi tutka tunnistaa erilaiset häiriötekijät, kuten linnut ja hyönteiset.

Vaisala aloitti kaksoispolarisaatiotutkan kehittämisen 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 uudensukupolven tutkat tulivat osaksi Vaisalan tuotetarjontaa. Säätutkan myynti käynnistyi ensimmäisen pilottitoimitusten jälkeen vuonna 2008.

Viennin osuus on suuri, tutkista menee vuosittain vientiin lähes sata prosenttia. Vaisalan tutkia on tilattu jo 13 eri maahan. Yhden tutkan arvo on noin miljoona euroa.

Osaamista ja yhteistyötä

Kokonaisuus on syntynyt tutkatiimin tiiviissä yhteistyössä. Konseptisuunnittelu ja vetovastuu on ollut Karhusen käsissä. RF- ja automaatiosuunnittelusta on vastannut Andersson, antenni- ja pedestaalimekaniikan suunnittelusta Sanmark. Algoritmi- ja ohjelmistokehitys on ollut Keräsen harteilla. Aaltoputki- ja lähetin-integrointi on Haapasen käsialaa. Lyly on hoitanut RF-vastaanotinsuunnittelun ja prosessori-integroinnin ja Salmivaara antenni-integroinnin ja systeemitestauksen.

Tutkatiimin osaaminen, muun muassa RF- ja mittaustekniikan hallinta sekä kokemus tuulikeilaimen kehitystyöstä, olivat työn kannalta ensiarvoisia. Omaa tieto-taitoa täydentämään hankittiin Sigmet-yritysoston kautta tutkaprosessoriosaamista Yhdysvalloista.

Tutkimusyhteistyötä tiimi teki Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Colorado State Universityn kanssa erityisesti kaksoispolarisaatiosovellusten kehittämiseksi.

Vaisalalle tutkan  kehittäminen merkitsi uutta aluevaltausta. Se toi yritykseen myös uuden toimintamallin, sillä valmistukseen valjastettiin laaja alihankintaverkosto. Prototyyppi sijoitettiin Kumpulan kampukselle. Tuotannollistamisvaiheessa Vantaalle rakennettiin tutkalaboratorio.

Doppler-säätutkan kehittäminen on edistänyt teknillistä osaamista Suomessa, sillä säätutkajärjestelmiä ei ole aiemmin meillä valmistettu.

Kunniamaininta DI Matti Kivelälle

Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon lisäksi tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti kunniamaininta. Kunniamaininnan sai DI Matti Kivelä.

Kivelä on kaasutinteknologian edistäjä ja siihen perustuvan jätteiden hyötykäyttökonseptin kehittäjä. Lahti Energiassa tuotantojohtajana toimineen Kivelän johdolla  yrityksessä on kehitetty kaupallinen konsepti, jossa jätteestä erotetaan energiapitoisin aines ja kaasutetaan se sähköksi ja lämmöksi.

Kivelän johdolla rakennettu demolaitos otettiin Lahdessa käyttöön vuonna 1998.

Kokemukset energiajätteen käytöstä sähköntuotannossa ovat olleet niin hyviä, että Lahti Energia tiedotti viime syksynä rakentavansa maailman ensimmäistä kaasutusteknologialla toimivaa energiajätevoimalaitosta.

Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on edistänyt huomattavasti teknillistä osaamista Suomessa. Palkittavalle insinöörityölle on tunnusomaista luova panos, omaperäisyys sekä idean tai teorian käytännön toteutus. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota liiketaloudelliseen ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981.

Tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti myös kunniamaininta.

Valokuvia palkituista on ladattavissa: http://www.tek.fi/palkinnot

Muut artikkelit