Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille

TEKin ja Tekniska Föreningen i Finland TFiFin yhteinen 25 000 euron Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnettiin 8.6. Vaisalan tutkatiimille kaksoispolarisoidun Doppler-säätutkan kehittämisestä ja tuotteistamisesta. Vaisalan tutkia on tilattu jo 13 eri maahan.
Vaisalan tutkatiimi: TkL Pentti Karhunen, DI Henry Andersson, DI Petri Haapanen, TkT Reino Keränen, DI Timo Lyly, DI Juha Salmivaara ja DI Rainer Sanmark, on kehittänyt ja tuotteistanut vuosina 2002–08 yrityksen ensimmäisen säätutkan. Palkitun työryhmän kehittämä tutka on maailman ensimmäinen alusta pitäen kaksoispolarisoiduksi suunniteltu Doppler-säätutka.
Kaksoispolarisoidun säätutkan antenni lähettää ja vastaanottaa samanaikaisesti sekä vaaka- ettäpystysuuntiin polarisoituja mikroaaltopulsseja. Tutkakaiut antavat tietoa signaalin eteen osuneiden kohteiden muodosta, koosta ja lukumäärästä sekä pulssin etenemisestä ilmakehässä. Näin saadaan muun muassa selville, tuleeko sade vetenä, lumena vai rakeina.
Kaksoispolarisaatiotutka mahdollistaa myös paremmat arviot sateen voimakkuudesta ja sademääristä. Lisäksi tutka tunnistaa erilaiset häiriötekijät, kuten linnut ja hyönteiset.
Vaisala aloitti kaksoispolarisaatiotutkan kehittämisen 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 uudensukupolven tutkat tulivat osaksi Vaisalan tuotetarjontaa. Säätutkan myynti käynnistyi ensimmäisen pilottitoimitusten jälkeen vuonna 2008.
Viennin osuus on suuri, tutkista menee vuosittain vientiin lähes sata prosenttia. Vaisalan tutkia on tilattu jo 13 eri maahan. Yhden tutkan arvo on noin miljoona euroa.
Osaamista ja yhteistyötä
Kokonaisuus on syntynyt tutkatiimin tiiviissä yhteistyössä. Konseptisuunnittelu ja vetovastuu on ollut Karhusen käsissä. RF- ja automaatiosuunnittelusta on vastannut Andersson, antenni- ja pedestaalimekaniikan suunnittelusta Sanmark. Algoritmi- ja ohjelmistokehitys on ollut Keräsen harteilla. Aaltoputki- ja lähetin-integrointi on Haapasen käsialaa. Lyly on hoitanut RF-vastaanotinsuunnittelun ja prosessori-integroinnin ja Salmivaara antenni-integroinnin ja systeemitestauksen.
Tutkatiimin osaaminen, muun muassa RF- ja mittaustekniikan hallinta sekä kokemus tuulikeilaimen kehitystyöstä, olivat työn kannalta ensiarvoisia. Omaa tieto-taitoa täydentämään hankittiin Sigmet-yritysoston kautta tutkaprosessoriosaamista Yhdysvalloista.
Tutkimusyhteistyötä tiimi teki Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Colorado State Universityn kanssa erityisesti kaksoispolarisaatiosovellusten kehittämiseksi.
Vaisalalle tutkan kehittäminen merkitsi uutta aluevaltausta. Se toi yritykseen myös uuden toimintamallin, sillä valmistukseen valjastettiin laaja alihankintaverkosto. Prototyyppi sijoitettiin Kumpulan kampukselle. Tuotannollistamisvaiheessa Vantaalle rakennettiin tutkalaboratorio.
Doppler-säätutkan kehittäminen on edistänyt teknillistä osaamista Suomessa, sillä säätutkajärjestelmiä ei ole aiemmin meillä valmistettu.
Kunniamaininta DI Matti Kivelälle
Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon lisäksi tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti kunniamaininta. Kunniamaininnan sai DI Matti Kivelä.
Kivelä on kaasutinteknologian edistäjä ja siihen perustuvan jätteiden hyötykäyttökonseptin kehittäjä. Lahti Energiassa tuotantojohtajana toimineen Kivelän johdolla yrityksessä on kehitetty kaupallinen konsepti, jossa jätteestä erotetaan energiapitoisin aines ja kaasutetaan se sähköksi ja lämmöksi.
Kivelän johdolla rakennettu demolaitos otettiin Lahdessa käyttöön vuonna 1998.
Kokemukset energiajätteen käytöstä sähköntuotannossa ovat olleet niin hyviä, että Lahti Energia tiedotti viime syksynä rakentavansa maailman ensimmäistä kaasutusteknologialla toimivaa energiajätevoimalaitosta.
Suomalainen Insinöörityöpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai työryhmälle, joka on edistänyt huomattavasti teknillistä osaamista Suomessa. Palkittavalle insinöörityölle on tunnusomaista luova panos, omaperäisyys sekä idean tai teorian käytännön toteutus. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota liiketaloudelliseen ja kansantaloudelliseen merkitykseen. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981.
Tänä vuonna myönnettiin poikkeuksellisesti myös kunniamaininta.
Valokuvia palkituista on ladattavissa: http://www.tek.fi/palkinnot
- 1.2.2012
Betoniseinää kahdellakympillä - 1.2.2012
Elektroniikkaa rullatavarana - 1.2.2012
Maailman hitain tuotekehityshanke - 30.1.2012
Tekniikan museossa designviikonloppu 4.–5. helmikuuta - 14.12.2011
Tavoitteena innovaatio - 14.12.2011
GPS:n haastajat valtaavat taivaan - 14.12.2011
Smart Tools - Insinöörin paras mobiilisofta - 8.12.2011
Hyytävää kylmyyttä ja raakaa suomalaista voimaa - 10.11.2011
Teknisen kehityksen nopeus haastaa tutkimaan tulevaisuutta - 27.10.2011
Kandiuudistus mullistaa DI-tutkinnon - 27.10.2011
Matematiikka – opintopisteitä vai insinöörin kansalaistaito? - 27.10.2011
TEK kävi ilmastotyöhön tosissaan - 27.10.2011
Insinöörien ilmasto-ohjelmat esiteltiin Lontoossa - 27.10.2011
Tieteen tenavatähdet Helsingissä - 27.10.2011
Maailman kallein öljytynnyri - 28.9.2011
Nuoret tieteentekijät palkittiin Helsingissä - 27.9.2011
Helsingin Young Scientists -kilpailun pääpalkinnot Irlantiin, Sveitsiin ja Liettuaan - 15.9.2011
Ilmastovelvoitteet lisäävät insinöörien kysyntää - 15.9.2011
Sydänfilmissä kaiken aikaa - 15.9.2011
Maailman ensimmäinen www-saitti - 1.9.2011
Ilmastovelvoitteet kasvattavat insinööriosaamisen kysyntää - 30.6.2011
Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailu etsii jälleen nuoria luonnontieteilijöitä - 27.6.2011
VTT:n Ekopassi mittaa kesämökkisi ekotehokkuuden - 21.6.2011
Merenpinta nousee ennätysvauhtia - 16.6.2011
Miksi iPhone-puhelu katkeaa? - 16.6.2011
Globalisaation symboli #1 - 9.6.2011
Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille - 8.6.2011
Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille - 31.5.2011
Huippututkimusta ja Tiibetin kieltä - 23.5.2011
Erikoisterät vauhdittivat Leijonia - 5.5.2011
Aalto-opiskelijoiden prototyypit julki













Arkisto
