Tulostettava versio

TEKin ilmastoseminaari osoitti, että tekkiläiset ovat ottaneet ilmastonmuutokseen liittyvät asiat omakseen.

TEK järjesti Turussa valtuuston kevätkokouksen alla Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihankkeeseen liityvän seminaarin Future Climate – Ammattikunnan ilmasto- ja energialinjaus.

Seminaari nivoutuu kansainväliseen Future Climate – Engineering Solutions -projektiin, jossa osallistujamaiden insinöörijärjestöt laativat ehdotuksensa kansallisiksi ilmasto-ohjelmiksi. Myöhemmin näistä kootaan yhteiset suositukset. Suositukset julkistetaan syyskuussa ja esitellään YK:n ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen kertoi seminaarissa Future Climate -hankkeesta ja asiamies Martti Kivioja esitteli tulokset hankketta varten tehdystä insinöörien ympäristöasenteita kartoittaneesta tutkimuksesta. (Tulokset esitelty TEK-lehdessä 1/09.)

– Jäsenkysely antaa hyvän pohjan jatkotyölle. Kysely osoitti, että insinöörit ovat selvästi ydinvoiman puolestapuhujia, mutta kannattavat myös muun muassa jätteiden hyötykäyttöä energiatuotannossa. Insinöörit ovat itsekin valmiita ekotekoihin ympäristön hyväksi. Ammattikunta selvästi tiedostaa ympäristöön liittyvät haasteet ja ottaa ne omakseen, Pellinen sanoi.

Hän painotti, ettei Suomen insinöörijärjestöjen ilmasto-ohjelmasta tule pelkästään eri energialähteiden vertailua. Huomioon otetaan myös energiatehokkuus ja energian säästämisen merkitys.

– Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota liikenne- ja yhdyskuntasuunnitteluun, kaavoitukseen sekä esimerkiksi rakennus- ja valaistustekniikkaan.

– Ja jotta päästötavoitteisiin päästään, oleellista on lieventää energiankulutuksen ja elintason nousun välistä kytköstä, Pellinen totesi.

Teknologisia keinoja on jo tarjolla

Tutkija Lassi Similä esitteli seminaarilaisille VTT:n Teknologiapolut 2050-hankkeen.

Hankkeessa selvitettiin, millaisella teknologisella keinovalikoimalla Suomi pääsisi kasvihuonekaasujen rajoitustavoitteisiin. Selvitykset tehtiin viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriölle uuden ilmasto- ja energiastrategian valmistelua varten.

Selvityksen mukaan teknologian keinoja päästöjen vähentämiseksi on runsaasti kaikilla sektoreilla.

– Niiden käyttöönottoa hidastavat kuitenkin kustannukset ja investointien uusiutumisen hitaus. Esimerkiksi energiantuotantolaitosten käyttöikä on tyypillisesti 20–50 vuotta, ja rakennusten käyttöikä 50–100 vuotta.

Kuinka keinojen tehokkuus sitten voidaan arvioida?

– Asia riippuu energian ja päästöoikeuksien hinnoista sekä uuden teknologian aiheuttamista kustannuksista, kuten VTT:n hankkeen tulokset havainnollistavat, Similä vastasi.

VTT teki oletuksia erilaisista kehityskuluista ja arvioi mallilaskelmilla taloudellisesti hyödyntämiskelpoiset keinot ja niiden kokonaisvaikutukset.

Tulosten mukaan Suomessa voitaisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 60–66 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos päästöoikeuksien hinta nousee korkeintaan tasolle 80 euroa per tonni.

Jos päästöjä aiotaan vähentää, energia on käytettävä hyväksi entistä tehokkaammin. Keskeisiä päästöjä vähentäviä tuotantotapoja ovat bioenergiateknologiat, tuulivoima ja ydinvoima.

VTT arvioi, että uuden ympäristöystävällisen teknologian kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti, kun kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan. Kansainväliset markkinat avaavatkin uusia mahdollisuuksia myös näiden tuotteiden viennille.

Osallistukaa yhteiskunnalliseen keskusteluun

TEKin puheenjohtaja Merja Strengell totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan, että kestävä kehitys on pitkälti insinöörien käsissä.

– Siksi se on otettava huomioon läpileikkaavana teemana myös teknillisessä korkeakouluopetuksessa.

Projektitutkija Annina Takalan TEKille tekemän selvityksen tulokset osoittavat samaan suuntaan. Selvitys perustui laajaan kirjallisuuskatsaukseen ja 66 tekniikan korkeakoulutuksen saaneen asiantuntijan haastatteluun.

Haastatellut näkevät insinöörien roolin merkityksellisenä sekä kestävässä kehityksessä että ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritysjohdon edustajat painottivat vahvasti sitä, että työelämässä toimivan diplomi-insinöörin odotetaan tuntevan kestävään kehitykseen liittyvät asiat.

DI-kunnan odotetaan myös osallistuvan nykyistä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ongelmanratkaisijoina tunnettun ammattikunnan haluttiin kiinnittävän entistä enemmän huomiota kysymysten määrittelyyn.

TEKin valtuustoryhmät olivat valinneet ilmastopaneelin keskustelijoiksi Martti Tiurin, Pekka Leikaksen, Martti Kätkän, Marko Kososen ja Lauri Laitisen (puuttuu kuvasta).

Yhteenvetona Takala totesi, että kestävän kehitykse pitää olla osa kaikkea teknillistä korkeakouluopetusta. Enää ei riitä, että se sisältyy vain energia- ja ympäristötekniikan opetukseen.

– Tiedollisen tason lisäksi on vahvistettava eettisen tason osaamista, mikä vaatii myös uudenlaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä.

Kaikki keinot käyttöön

Seminaari huipentui vilkkaaseen paneelikeskusteluun. Ensimmäisellä kierroksella valtuustoryhmien valitsemat panelistit sanelivat mielipiteensä vesivoimasta.

– Pidetään vapaana virtaavat vesistöt luonnontilassa. Jo valjastetut kannattaa rakentaa loppuun eli Vuotoksen ja Kollajan altaat voidaan rakentaa, Martti Kätkä (Kokoomus) linjasi.

Marko Kosunen (Vihreät) oli sitä mieltä, ettei näin kiistanalaiseen asiaan kannata juuttua.

– Tutkitaan muita vaihtoehtoja.

– Jos jotain allasta tarvitaan, niin sehän rakennetaan, totesi puolestaan Lauri Laitinen (Insinöörityö).

Entä sopivatko jätteet polttouuniin?

– Jätteiden energiakäyttö tehokkaalla polttotekniikalla saattaa olla järkevää, jopa pienissä paikallisissa polttolaitoksissa, Pekka Leikas (TEKin nuoret) arvioi.

– On kuitenkin syytä pidentää tuotteiden elinkaarta ja myös tehostaa kierrätystä.

Myös Kätkä piti hyvänä ratkaisuna yhdyskuntajätteen polttamista isoissa tehokkaissa massapolttolaitoksissa.

– Tärkein motiivi poltolle on jätehuolto. Lisähyötynä saadaan energiaa.

Kosunen harmitteli sitä, ettei jätteen synnyn ehkäisemiseksi ole tehty juuri mitään.

– Kauppiaille vero jätteen myynnistä! Kosunen oli myös kierrätyksen tehostamisen kannalla.

– Martti Tiuri (Yhtenäisyys) muistutti tähän, ettei jätteiden lajittelussa päästä meillä samaan tehokkuuteen kuin tiheästi asutuissa maissa. Tiuri kannatti lämpimästi ydinvoimaa.

– Tuulivoima on toivotonta. Ja liikenteen päästöistähän päästään heti, kun siirrytään sähköautoihin.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto sai keskustelussa kannatusta.

– Prosessien pitää olla kuitenkin tehokkaita, Kätkä sanoi.

Kosusen mielestä olisi hölmöä jättää tämä kortti käyttämättä.

– Mutta se ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia. Puutakin kannattaa käyttää, se ei ole metsäteollisuudelle merkittyä.

– Ratkaisevaa on puun hinta. Puun käyttöä polttoaineena ei pitäisi julkisin varoin tukea, Kätkä jatkoi.

Yleisöstä muistutettiin metsän monimuotoisuuden tärkeydestä: metsää ei saa siivota putipuhtaaksi.