Tulostettava versio

Valtion vuosiloman ansainta- ja laskentasäännöt muuttuivat huhtikuun alussa. Moni hyötyy uudistuksesta ja saa ensi vuonna valtion pitkän vuosiloman.

Valtion uusi vuosilomasopimus on hyvä esimerkki työmarkkinajärjestöjen tuloksekkaasta ja kaikkia osapuolia hyödyttävästä työstä. TEKin Pia Hiltunen (vasemmalla) ja JUKOn Tarja Niemelä ovat syystäkin tyytyväisiä.

JUKOn neuvottelija Tarja Niemelä ja TEKin valtion sektorin asiamies Pia Hiltunen esittelevät uutta sopimusta ilolla: uudistus on hyvä, radikaalikin. Nyt ennen niin monimutkainen sopimus on selkeämpi, yksinkertaisempi ja joustavampi.

Vuosilomasopimuksen uudistamisesta sovittiin jo viime sopimuskaudella. Asia työstettiin työryhmässä, jonne pääsopijajärjestöt, akavalaisten JUKO, JHL ja Pardia, tekivät yhdessä pohjaesityksen.

– Saimme kaikki päätavoitteemme mukaan sopimukseen, JUKOa työryhmässä edustanut Niemelä toteaa tyytyväisenä.

Suurin riemu uudesta sopimuksesta koituu niille, jotka ovat tehneet pitkää uraa yksityisellä puolella ennen valtion leipiin siirtymistään.

Jatkossa yksityisen puolen työkokemus voidaan laskea mukaan työvuosiin täysimääräisenä. Ennen sitä otettiin huomioon virkamiehillä enimmillään vain viiden vuoden verran. Tämä yläraja on poistettu uudesta sopimuksesta.

Muun kuin valtion työkokemuksen laskeminen mukaan edellyttää kuitenkin, että työkokemuksesta on olennaista hyötyä valtion työtehtävässä.

– Nyt 15 vuoden palvelusajan voi saada kokoon vanhoja säädöksiä aiemmin. Vanhan työkokemuksen laskemisesta mukaan vuosiloman ansainta-aikaan kannattaa keskustella työnantajansa kanssa. Nyt valtiolla aloittavien pitää taas neuvotella jo työhön tullessaan, mitkä edellisistä työsuhteista kerryttävät vuosilomaa, Niemelä sanoo.

Niinpä ne, joilla on koossa 15 vuotta nykytehtävää hyödyttävää työkokemusta ensi vuoden huhtikuun alkuun mennessä, pääsevät nauttimaan pitkästä kesälomasta. Niemelä ja Hiltunen laskeskelevat, että sellaisia tapauksia on valtiolla useampia tuhansia.

Kukaan ei menetä mitään. Vanhan 19-kohtaisen luettelon mukaiset, palvelusvuosiin hyväksytyt työsuhteet jäädytetään eli ne säilyvät ansaintavuosina kuten ennenkin.

Yksinkertaisempaa laskentaa

Lomapäivien jakaminen varsinaisiin lomapäiviin ja talviloman pidennyspäiviin jää historiaan. Kaikki päivät ovat jatkossa samanarvoisia peruslomapäiviä.

– Enää ei tarvitse miettiä, paljonko pitää lomaa lomakaudella tai sen ulkopuolella, Niemelä toteaa.

Lomapäiviä voi sijoittaa mihin tahansa vuodenaikaan ja vaikka ripotellen – toki työnantajan kanssa sopien, mutta tähänkin on tullut uutta joustoa. Vuosilomapäiviä voi esimerkiksi siirtää tai säästää aiempaa enemmän pidettäväksi lomavuotta seuraavan huhtikuun jälkeenkin.

Kaikki pitämättä jääneet lomapäivät ovat lomakorvausta maksettaessa samanarvoisia. Esimerkiksi eläkkeelle jäädessä saa vuosilomakorvauksen myös pidennyspäiviltä toisin kuin ennen.

Lauantait eivät jatkossa kuluta enää lomaa eli valtiolla työskentelevän kokonaiseen lomaviikkoon uppoaa viisi lomapäivää aiemman kuuden sijasta.

Niinpä lomapäivien määrä on vähentynyt, vaikka käytännössä loma ei kutistukaan.

Sopimuksessa on kolme taulukkoa, joista loman pituus selviää näppärästi.

Kun lauantai ei enää vie lomapäivää, enimmillään lomapäivien määrä voi olla 38, kun seitsemän lauantaita on vä­hennetty aiemmasta 45 päivän maksimista.

Lomarahan taso säilyy ennallaan. Myös sen vaihtaminen vapaaksi sujuu entiseen tapaan.