8. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Valtion edunvalvonnassa kiireiset ajat

5.5.2009 | Marketta Harinen | Luettu 902 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versio

JUKOn Tarja Niemelällä pitää kiirettä. Henkilöstön etuja on valvottava valtion myllerryksissä.

No votes yet

Julkisen puolen akavalainen edunvalvonta on neuvottelujärjestö JUKOn heiniä. Neuvottelija Tarja Niemelä huolehtii JUKOssa valtiolla ja seurakunnissa työskentelevien akavalaisten edunvalvonnasta yhdessä neuvottelupäällikkö Arja Vehmaksen ja Markku Niemisen kanssa. Työsarkaa olisi yllin kyllin useammallekin puurtajalle.

– Nyt on meneillään paljon suuria ja merkittäviä uudistuksia. Aluehallinnon uusiminen, tuottavuusohjelma, alueellistaminen ja palkkausjärjestelmien rakentaminen ovat kaikki viime aikojen hankkeita, Niemelä toteaa.

Tiukkoja aikoja on eletty esimerkiksi Lääkelaitoksessa, jonka työntekijät eivät niele pakkomuuttoa Kuopioon. Henkilöstö on tarvinnut liittoja ja JUKOa, joka on kamppaillut laitoksen väen oikeuksien puolesta yhdessä Pardian ja JHL:n kanssa.

Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot yhdistetään väylävirastoksi. Ajoneuvohallintokeskuksesta, Rautatievirastosta, Ilmailuhallinnosta ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnoista kootaan liikenteen turvallisuusvirasto.

Uusien virastojen on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Niiden alueellistamistakin pohdittiin, mutta ne saavat sentään jäädä pääkaupunkiseudulle. Moni TEKin jäsenkin huokaisi helpotuksesta.

Valtion aluehallinnon uudistamishankkeessa tähdätään hallinnon selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen. Siinä valtion aluehallinto eli lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistot halutaan koota kahdeksi monialaiseksi virastoksi, aluehallintovirastoiksi sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi.

Toinen koko ajan JUKOakin työllistävä hanke on valtion yleinen tuottavuusohjelma. Yhdessä aluehallinnon uudistuksen kanssa siitä on käytännössä kehkeytymässä valekaapu henkilöstöleikkauksille: ensin vähennetään väkeä ja sitten katsotaan, miten työt tulevat hoidetuiksi.

– Hankalaa on. Tehtävät lisääntyvät ja tulee uusia velvoitteita, jotka pitäisi hoitaa entistä pienemmällä henkilöstömäärällä, Niemelä huokaa. – Sitä paitsi virastot ovat virtaviivaistaneet toimintaansa jo ennen tuottavuusohjelmaakin.

Uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja sen käyttöön otto eri virastoissa on ollut monta vuotta vievä urakka sekin.

Valtion noin 60 delgointivirastolla kuten esimerkiksi TEMillä ja VTT:llä on omat neuvotteluoikeudet. Niissä on tehty työtä palkkausjärjestelmäsopimuksien ja muiden virastokohtaisten tarkennusten rakentamiseksi virka- ja työehtosopimukseen. JUKOn pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ovat olleen avainasemassa, kun järjestelmiä on rustattu kokoon.

Tekeillä oleva yliopistolaki ja säätiöityvät yliopistot tuovat omat haasteensa. JUKOssa kannetaan huolta henkilöstön asemasta suurissa myllerryksissä.

Kokouksia ja neuvotteluja

Niemelän työviikoista suuri osa kuluu erilaisten työryhmien, valiokuntien ja muiden hallintoelinten kokouksissa.

TEKin jäsenet voivat tavata häntä esimerkiksi TEKin valtion valiokunnan kokouksissa tai muissa tilaisuuksissa, joissa hän kertoo meneillään olevista hankkeista ja sopimusneuvottelujen edistymisestä. Niemelä myös kouluttaa valtion sektorin luottamusmiehiä.

Lisäksi Niemelä istuu riita-asioissa neuvottelijana silloin, kun vaikkapa yliopistossa on syntynyt erimielisyys tietyn työtehtävän vaativuusluokituksesta. Jos sopuun ei päästä paikallisesti, asia siirtyy JUKOn Niemelän ja opetusministeriön neuvottelijan välillä sovittavaksi.

– Riita-asioita on vuosittain 20–30, Niemelä kertoo.

Paikallisesti asioista neuvottelevat ensi sijassa JUKOn luottamusmiehet. Heitä on valtiolla noin 500, joista tekkiläisiä on kymmenkunta. Päätoimisia luottamusmiehiä on viisi.

Jukolaisten liittojen asiamiehet ovat kummiasiamiehiä eri virastoissa; TEKin valtion asiamies Pia Hiltusellakin on yli kymmenen kummivirastoa.

– Kummit auttavat esimerkiksi palkkausjärjestelmiin tai juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä, Hiltunen selittää.

– JUKOn organisaatio on kevyt. Liittoja tarvitaan täydentämään edunvalvontatyötä, Niemelä lisää.

Niemelä kuvaa työtään monipuoliseksi

– Aika monessa saa olla mukana. Liukumat paukkuvat työajan seurannassa, hän naurahtaa.

Niemelä edustaa JUKOa myös seurakuntien akavalaisten edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä. (MH)

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.
Muut artikkelit