Tulostettava versio

Lisää laatua työelämään, vankempaa osaamista, uusia viherkaulustyöpaikkoja ja kestävää talouskasvua. Siinä Akavan keskeiset EU-tavoitteet vuosille 2009–2014.

Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen pitää kesäkuun Euroopan parlamenttivaaleja erityisen tärkeinä nyt, kun edessä on laman leimaama vaalikausi. Lamasta pitäisi selviytyä ja globalisaatio hallita. Ilmasto- ja ympäristökysymykset sekä väestön ikääntyminen ovat nekin vaikeita ratkottavia.

Euroopan parlamentin vaalit kesäkuussa on tärkeä virstanpylväs unionissa.

– Tulevasta vaalikaudesta on tulossa haastava. Ratkaisuja haetaan lamasta selviytymiseen, globalisaation hallintaan, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, väestön ikääntymisen haasteisiin ja osaamistason parantamiseen, Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen luettelee.

Nyt tarvitaan selkeät näkemykset siitä, mihin unionia pitää viedä ja millaisiin toimenpiteisiin sen on ryhdyttävä.

Akavan mukaan EU:n on edistyttävä etenkin neljällä eri rintamalla: työelämän laatukysymyksissä, osaamisasioissa, työpaikkojen muuttamisessa viherkaulustyöpaikoiksi ja talouden alueella.

– Nämä asiat on nostettava polttopisteeseen lähivuosina, Penttinen toteaa.

Uusia pelisääntöjä työmarkkinoille

Työelämän laadun parantamiseksi Akava haluaa EU:n työmarkkinoille lisää yhteisiä pelisääntöjä työoikeutta, työsuojelua ja työelämän tasa-arvoa koskevissa kysymyksissä.

– Vähimmäistasot pelisäännöissä ovat välttämättömiä, jotta kilpailu jäsenmaiden välillä ei vääristy esimerkiksi työehtoja polkemalla. Näin myös työntekijät hyötyvät suoraan unionista, Penttinen sanoo.

Työaikakysymykset säilyvät ajankohtaisina. Työaikasuojelu kuuluu myös akavalaisille ryhmille. Luovuus ja innovaatiot eivät synny loppuun palamisen ja työuupumuksen leimaamilla työmarkkinoilla.

Ylikansalliselle työehtosopimustoiminnalle pitäisi luoda puitteet, sillä elinkeinoelämän kansainvälistyessä paine sopia työehdoista yli rajojen kasvaa.

Pelkillä EU:n suosituksilla työntekijöiden kokemaa väkivaltaa ei ole saatu kitkettyä, vaan se on jopa kasvanut. Siksi työpaikkaväkivallasta pitää saada direktiivi.

Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettävä huomiota samapalkkaisuuteen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

– Naisten ja miesten väliset palkkaerot eivät ole kaventuneet toivottavalla tavalla, eikä naisten työllisyysastetta ole saatu nousuun läheskään kaikissa EU-maissa, Penttinen huomauttaa.

Hänen mukaansa EU on panostanut liian vähän miesten tasa-arvokysymyksiin. Tasa-arvo ei ole vain yhden sukupuolen asia.

– Myös miesten kokemat tasa-arvo-ongelmat, kuten mahdollisuudet osallistua pienten lasten hoitoon, kaipaavat parannuksia.

Osaamiseen rahaa

Akavan toinen EU-tavoite on eurooppalaisten osaamistason parantaminen. Tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan varattujen määrärahojen osuus tulisi vähintään kaksinkertaistaa EU:n budjetissa. Nykyisin niiden osuus on vain noin 10 prosenttia koko budjetista.

Lisäksi EU:n tulee edellyttää jäsenmailta, että tutkimuksen osuus niiden bruttokansantuotteesta nostetaan kolmesta prosentista neljään.

Luovuuden ja innovaatioiden edistämiseksi on parannettava tekijänoikeuksien suojaa.

– EU:n on otettava tiukka kanta sen puolesta, että tekijällä on oikeus teokseensa, Penttinen sanoo.

Tutkija-, opettaja-, opiskelija- ja harjoittelijavaihto-ohjelmien rahoitus on saatava kuntoon. Maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden ammattipätevyyksien tunnustamista helpottavaa direktiiviä on kehitettävä edelleen ja siihen on sisällytettävä uusia ammatteja.

Myös työmarkkinajärjestöjä pitää kuulla.

– Niiden esittämät oman alan koulutukselliset vähimmäistavoitteet ovat osoittautuneet toimiviksi käytännön työelämässä, Penttinen huomauttaa.

Lisäksi EU tarvitsee potilasliikkuvuusdirektiivin. Terveydenhuollon palveluja toisesta EU-jäsenmaasta hakevien kansalaisten asema on nykyisellään liian heikko muun muassa tietojensaannin ongelmien vuoksi.

Viherkaulustyöpaikkoja luomaan

Kolmanneksi EU:n on seuraavan viiden vuoden aikana luotava edellytykset viherkaulustyömarkkinoiden kehitykselle, sillä ilmasto- ja ympäristöongelmat kärjistyvät yhä voimallisemmin.

– Kaikkien työpaikkojen on perustuttava kestävään kehitykseen. Unionin on luotava oma toimenpidepaketti, joka huomioi kestävät lamaelvytyksen keinot, energiatehokkaat työpaikat ja globaalit ilmastoratkaisut.

Akavan mielestä unionin on oltava edelläkävijä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä.

– Toiminta tällä alueella maksaa, toimimattomuus vielä enemmän.

Jos Eurooppa saavuttaa edelläkävijän aseman, alalla syntyvät uudet työpaikat saadaan varmimmin Eurooppaan.

– On varottava myös sitä, että saastuttavat työpaikat vain siirretään esimerkiksi Aasiaan.

Reilua talouskasvua

Neljäs Akavan tavoite on avoimesti toimiva ja kestävä talous.

Ehdoton edellytys lamasta nousemiselle on kaupankäynnin ja sisämarkkinoiden toimivuus, jota uhkaa lamasta kumpuava protektionismi.

– Kotimaisten tuotteiden suosiminen unionimaissa tyrehdyttää ulkomaisten tuotteiden kysyntää, Penttinen muistuttaa.

Viennistä riippuvaiselle Suomelle se tarkoittaa reaalitalouden alamäen syvenemistä. Unionin onkin toimittava avoimuuden puolesta ja rajamuureja vastaan.

EU:n talouspolitiikka ja esimerkiksi talouskriisin elvytystoimet on sovitettava paremmin yhteen. Yhdensuuntaiset toimenpiteet ovat tehokkaampia. Ne varmistavat pitkän aikavälin vakaan talouskasvun nykiviä erillistoimia tehokkaammin.

Verokysymyksissä EU:n on toimittava aktiivisemmin. Sisämarkkinoiden toimintaan liittyvissä verotuskysymyksissä, kuten energia- ja ympäristöveroissa tarvitaan lisää vähimmäistasoja.

– Myös veroparatiisien toiminta on tehtävä mahdottomaksi, Penttinen muistuttaa.

Akava suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Euroopan unioni on Suomen tärkein viiteryhmä, globalisaation vaikuttamiskanava ja yhteistyökumppani.

– Unionin toiminta on ratkaisevaa Suomenkin menestymiselle. Unioni voi kuitenkin toimia vain, jos sillä on kansalaisten luottamus. Sen saa toimimalla ihmisläheisesti ja ihmisiä suoraan koskettavilla alueilla. Siksi Akavan EU-tavoitteet ovat myös väline kehittää entistä parempaa Euroopan unionia.