Tulostettava versio

Noin kymmenen prosenttia työntekijöistä on havainnut syrjintää joko iän tai työntekijän etnisen taustan perusteella. Lisäksi työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa huomattavasti työhaastatteluun pääsyä.

Tämä paljastuu Helsingin yliopistossa valmistuneessa tutkimusraportissa, jossa tarkastellaan syrjintää suomalaisessa työelämässä olemassa olevan tutkimustiedon perusteella. Raportissa esitellään myös tulokset ensi kertaa Suomessa toteutetusta varsinaisesta kenttäkokeesta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella.

– Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä. Yksittäisen tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että asenteissa on tarkistamisen varaa. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että Suomen työelämä on vuonna 2020 Euroopan paras, sanoi työministeri Lauri Ihalainen 7. toukokuuta raportin vastaanottaessaan.

Terveydentila yleisin valitusperuste

Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella melkein kymmenen prosenttia työntekijöistä Suomessa on havainnut työpaikallaan syrjintää iän perusteella. Työntekijät ovat havainneet melkein yhtä paljon syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita ja -tekijöitä kohtaan.

Naisista noin 40 prosenttia ja miehistä noin 30 prosenttia ilmoitti itse kokeneensa syrjintää nykyisessä työssään. Ryhmistä kroonisesti sairaat tai vammaiset naiset olivat kokeneet eniten syrjintää ja vanhat miehet vähiten. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueille tehdyissä valituksissa terveydentila oli selkeästi yleisin valitusperuste.

Tuplasti työhakemuksia

Kenttäkokeessa puolestaan tutkittiin syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella, Testihenkilöt hakivat keskitason ammattitaitoa vaativiin toimisto-, ravintola-, kuljetus- ja rakennustöihin. Hakijat, jotka olivat nais- ja miespuolisia ja joilla oli venäjän- ja suomenkieliset nimet, hakivat yhteensä 1 200 avointa työpaikkaa vuoden 2011 lopulla.

Tulokset osoittavat, että hakijoiden, joilla on venäjänkielinen nimi pitää lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia kuin hakijoihin, joilla on suomenkielinen nimi, jotta he saisivat kutsun työhaastatteluun. Eroja kaupunkien ja alojen välillä ei havaittu.

Suomalaisten työnhakijoiden keskuudessa havaittiin, että miespuolisia hakijoita syrjittiin naisvaltaisissa toimistotöissä. Tutkimuksessa etnisyyteen perustuvaa syrjintää esiintyy kolme kertaa enemmän kuin sukupuoleen perustuvaa.

• Tutustu tutkimusraporttiin työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta.