Verotusta voitaisiin toteuttaa järkevämminkin

7.4.2015
Jarno Lappalainen

Verotusta voitaisiin toteuttaa järkevämminkin

Suomi ei nouse pelkillä leikkauksilla, vaan tarvitsemme uudistuksia. Yksi sellainen on verotuksen uudistaminen.

Suomi kaipaa uudistamista. Valtiontalouden sopeutustarpeesta käytävä huutokilpailu on vaalipäivän lähestyessä yltynyt. Polttava kysymys on, onko tarpeen leikata ja jos on, miten paljon ja mistä.

Varmaa kuitenkin on, että Suomi ei pelkillä leikkauksilla nouse, vaan tarvitsemme muitakin uudistuksia. Yksi sellainen on verotuksen uudistaminen.

Määritellään ensin tavoitteet

Verotus vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn ja talouden dynaamisuuteen. Varsin usein verotuksella aiheutetaan hallaa esimerkiksi yritystoiminnalle. Hankaluutena kuitenkin on, että tarvitsemme jatkossakin runsaita verotuloja, sillä väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee Euroopan nopeinta tahtia.

Veroasteen alentamiseen meillä ei siis ole varaa, mutta verotus voitaisiin toteuttaa järkevämminkin.

Suomessa keskustelu verotuksesta ajautuu usein nahisteluksi yksittäisistä veromuodoista. Insinöörilähtöisesti pidän järkevämpänä, että ensin määritellään tavoitteet verotukselle ja sen jälkeen pyritään mahdollisimman tehokkaasti kohti näitä tavoitteita.

Verotuksella on Suomessa kolme keskeistä tehtävää:

  1. julkisen sektorin rahoitus
  2. tuloerojen tasaaminen
  3. kulutuksen ohjaaminen haittojen, hyötyjen ja ekologisuuden perusteella

Kaikkien näiden toteuttaminen on haastavaa kansainvälistyvässä maailmassa, sillä pääomat liikkuvat vapaasti eikä ansiotulojen ja pääomatulojen välinen rajakaan ole enää niin selkeä kuin joskus ennen.

Tehokkuuden kannalta on ongelmallista, että työn ja yrittämisen suhteellisen korkea verotus haittaa taloudellista toimeliaisuutta, vaikka se tekeekin varsin hyvää työtä tuloerojen tasaamisessa.

Ongelmia on myös kulutuksen ohjaamisen kanssa. Elinkeinorakenteen muutos esimerkiksi edellyttäisi maan sisäistä muuttoliikettä. Sitä kuitenkin on osittain myös verotuksellisesti padottu omistusasumisen hellämielisen verokohtelun muodossa. Myös polttoaineverotuksen päästöosuus sallii sen, että runsaspäästöiset polttoaineet nauttivat varsin kevyttä verokohtelua.

Toteutetaan kokonaisvaltainen uudistus

Siksi tarvitsemmekin kokonaisvaltaisen veroreformin, jossa työn ja yrittämisen verotusta kevennetään. Tämä on nykytilanteessamme luonnollisesti kompensoitava korottamalla veroja toisaalla. Tätä logiikkaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavan kaltaisilla toimenpiteillä:

  1. Korotetaan arvonlisäveroja muun muassa yhtenäistämällä verokantoja.
  2. Parannetaan työn kannustimia sekä kompensoidaan arvonlisäverojen korotus alentamalla ansiotulojen verotusta.
  3. Varmistetaan, että yrittäjäriski kannattaa ottaa. Yhteisö- ja pääomatuloverotuksen täytyy yhteensä taata yrittäjälle palkansaajaa matalampi veroaste.
  4. Kannustetaan piensijoittamiseen säätämällä pienet pääomatulot verovapaiksi esimerkiksi 2000 euroon asti.
  5. Tervehdytetään asuntomarkkinoita poistamalla asuntolainojen verovähennysoikeus.
  6. Korotetaan polttoaineverojen päästöosuutta ja vapautetaan päästöttömät autot autoverosta.

Verotuksen kokonaisvaltainen uudistaminen ei tietenkään ole mikään muutaman kohdan taikatemppu. Se vaatii tuekseen perinpohjaiset laskelmat ja selvitykset.

Nämä esimerkit kuitenkin kuvaavat sitä suuntaa, johon meidän tulee kehittää verotustamme. Toivottavasti tämä suunta tulevalla vaalikaudella myös otetaan.

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija, sivutoiminen yrittäjä ja tuleva tuotantotalouden diplomi-insinööri. Lappalainen on vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla.

Kommentit

Arvonlisäveron korottaminen

Arvonlisäveron korottamisellakin on rajansa. Suomessa on jo nyt aika korkea ALV. Jos se vielä merkittävästi nousee, alkaa shoppailu ulkomailla houkuttaa yhä enemmän. Rajat ylittävää verkkokauppaa on varsin vaikea valvoa saati verottaa, eikä se ole EU:n puitteissa edes mahdollista, jos lähtömään alv on maksettu. Toki EU:ssa on säädetty 15 % vähimmäismäärästä, joten vaikka Luxemburgin on hankala ryhtyä muiden veroparatiisielkeidensä lisäksi Euroopan VAT-paratiisiksi ja haalia siten merkittävää asemaa verkkokaupassa. Pahoin pelkään, että ei ole olemassa kestävää ratkaisua, jossa yhtenä osana ei ole julkisista menoista tinkiminen.

- Heikki Kauppi

Olet tietysti aivan oikeassa

Olet tietysti aivan oikeassa rajat ylittävän kaupan asettamista rajoitteista. Kovin korkealle arvonlisäveroa ei voi nostaa, mutta pienilläkin muutoksilla on suuri vaikutus tässä veromuodossa.

Tällä hetkellä Suomessa myös on n. 180 poikkeusta arvonlisäverotuksessa. Osa näistä on varmasti jatkossakin perusteltuja, mutta kantojen yhtenäistäminen edes osittain olisi reaalinen alv-korotus.

Palvelumenojen pitäminen kurissa on luonnollisesti tärkeää, kun väestö ikääntyy Euroopan vauhdikkainta tahtia. Menosopeutusta tullaan luultavasti siis tarvitsemaan, mutta sen pitää olla pitkäjänteistä. Olisi toivottavaa, että sitä toteutettaisiin rakenteita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita ja tulonsiirtojen hallintoa, uudistamalla eikä vain juustohöyläämällä.

ALV, EU ja verkkokauppa

EU:ssa arvonlisävero pitää verkkokaupassakin maksaa ostajan maahan, jos myynti ylittää tietyn rajan (minkä vuoksi monella pienemmällä verkkokaupalla on loppuvuodesta "toimitusongelmia"). Eli tältä osin lainsäädäntö on olemassa. Matkustajatuonti on sitten tietysti asia erikseen, mutta se ei taida olla mitenkään valtavan suuressa roolissa.

Ongelma on lähinnä käytännön maksuliikenteen järjestämisessä siten, että verkkokauppiaan ei tarvitse olla yhteydessä jokaisen jäsenmaan verobyrokraatteihin erikseen. ALV nyt kuitenkin on aika suoraviivainen maksu, jonka suorittamiseen pitäisi löytyä helppo ja edullinen rajapinta koko EU:n alueella. Ja jos tällainen rajapinta saadaan aikaiseksi, voidaan tuosta minimirajastakin luopua.

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.