Tulostettava versio

Kuva: Longtan-puiston kävelyteiden varret olivat jo heti aattoaamusta täynnä ruokaa, makeisia ja erilaista rihkamaa myyviä torikauppiaita. Avaa isompi kuva.

Kiinalaisen kuukalenterin mukainen uusi vuosi alkoi maanantaina 23.1. Länsimaista mukailevan "hyvää uutta vuotta"-toivotuksen lisäksi tavallinen toivotus on kungsii faatsai, "onnea ja rikastumista".

Vuosituhansia vanha itämainen kalenteri nimeää kunkin vuoden kahden merkin avulla. Merkit poimitaan "maan" ja "taivaan" merkkisarjoista, ja vuoden vaihtuessa kustakin sarjasta valitaan aina seuraava merkki. 60 vuoden välein sykli alkaa alusta. Taivaan merkkisarja on kymmenen merkkiä pitkä; viiden peruselementin jin- ja jang-muotoja vastaavat merkit. Maan merkkisarja on kaksitoista merkkiä pitkä; kutakin merkkiä vastaa eläin. Päättynyt vuosi oli tiikerin vuosi, nyt elämme lohikäärmeen vuotta.

Mikä merkitys tällä kaikella on tavalliselle kiinalaiselle? Suurin piirtein sama kuin punaisilla tonttulakeilla. Torikojut ovat vuodenvaihteen lomaviikon ajan täynnä lohikäärmekrääsää. Lohikäärmehattuja, -pipoja, -tumppuja ja T-paitoja.

Kuva vas: Alle euron maksava monta metriä pitkä pommimatto jättää jälkeensä ison kasan punaista paperisilppua. Oik: Tyypillinen kadunkulma Pekingin kaupunkialueella noin kolmen aikaan aattoyönä.

Uudenvuodenaatto on melko samanlainen kuin lännessäkin: juopottelua ja rakettien ampumista. Erot ovat määrällisiä enemmän kuin laadullisia. Pekingin kaduilta poistettiin tänä vuonna rakettijätettä183 tuhatta kiloa. Shanghaissa roskaa oli seuraavana aamuna "yli tuhat tonnia". Raketit räjähtävät huomattavasti suomalaisia nössöraketteja matalammalla, ja pauke ja räjähdysten paineaallot tuntuvat siksi lujempina. Autojen varashälyttimet ulvoivat aattoyönä tauotta.

Myös seuraava viikko oli jotakuinkin jatkuvaa tulitusta päiväsaikaan. Työpaikan lähikadulla suosikki oli tykinjysäys, joka pamahti kahdesti: lähtiessään maasta, ja ilmassa ehkä kymmenen metrin korkeudessa. Pamahduksen salamavalo näkyi ikkunasta selvästi aurinkoista taivasta vasten. Toinen ärsytys olivat papattimatot, jotka jättivät jälkeensä läjittäin punaista paperisilppua kadulle. Hämmästyttävää kyllä, viranomaisten mukaan Pekingissä kuolemantapauksia oli vain yksi, haavoittuneita muutama sata.

Rakettien ampumisen lisäksi tapana on, että temppeleiden puistoissa on lomaviikon ajan toreja ja ohjelmaa. Temppelimarkkinat muistuttavat monella tapaa suomalaisten pikkukaupunkien kesämarkkinoita. Harvinainen väentungos (tavallisesti puistoissa on melko väljää), kaikilla toppatakit päällä ja pipot päässä. Vettä ei sentään sada; talvi on Pekingissä hyvin kuivaa aikaa.

Torikojuista myydään ruokaa joka sorttia, makeisia, pehmoleluja, kehnolaatuisia vaatteita sekä tietysti raketteja ja pommeja. Toisaalla on pallon-, renkaan- ja kolikonheittoa, joista voi voittaa jättipehmoleluja.

Kuva: Maan temppelille oli saapunut tuhatmäärin kävijöitä nauttimaan markkinatunnelmasta ja viettämään vapaapäivää. Avaa isompi kuva.

Lomaa on seitsemän päivän verran, jotta vierastyöläiset ehtivät kotiin tapaamaan perheitään. Kiinalaiseen tapaan edellinen lauantai ja seuraava sunnuntai ovat vastaavasti työpäiviä, eli todellisuudessa vapaapäiviä kuluu vain kolme.

Kokonaisuudessaan kiinalaiseen vuoteen kuuluu noin kymmenen lakisääteistä vapaapäivää. Seitsemän päivää on perinteisiä pyhiä: kuolleiden muistopäivä, lohikäärmejuhla, keskisyksyn kuujuhlasekä uusivuosi, jonka kiinalainen nimi tšun tsie "kevätjuhla" viittaa kevään alkamiseen. Loput vapaat ovat länsimainen uusivuosi, vappu sekä kansallispäivä 1.10.

Vertailun vuoksi suomalaisilla on seitsemän arkipyhää eli uskonnollisperustaista vapaapäivää sekä neljästä kuuteen muuta kansallista vapaapäivää vuodessa.

Muutenkin lomaa on Suomessa runsaammin, yllättävän vähän tosin. Omaan sopimukseeni kuuluu 16 lomapäivää vuodessa. Suomalaisen työnantajan palveluksessa minulla oli käytettävissäni täydet neljä vuosilomaviikkoa, eli käytännössä 20 lomapäivää.

Menestyksekästä lohikäärmeen vuotta 2012 kaikille TEKkiläisille (ja muillekin)!