Tulostettava versio

Työeläkekuntoutus on osoittautunut yhä tehokkaammaksi keinoksi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä alitti tämän vuoden huhtikuussa 200 000 rajapyykin. Pidentynyt työura tuo kustannukset nopeasti takaisin.

Viime vuonna kuntoutukseen osallistui lähes 11 000 henkilöä ja määrä on kasvanut tasaisesti 90-luvun alusta saakka.

Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen tuoreista tilastoista. Vuonna 2011 työeläkekuntoutuksista yhteensä 79 prosenttia päättyi onnistuneesti. Kuntoutuksessa olleista 64 prosenttia oli kuntoutuksen päättyessä työssä, 8 prosenttia muuten kuntoutuneena työmarkkinoiden käytettävissä ja 7 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä eli osin työssä.

– Tilastot osoittavat, että työeläkekuntoutus on volyymin kasvusta huolimatta säilyttänyt ja jopa parantanut tuloksellisuuttaan. Tulokset ovat sitä paremmat, mitä aikaisemmin työkykyä haittaava ongelma havaitaan ja kuntoutus aloitetaan, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn johtaja Eero Lankia.

Työkyvyttömyyseläkeläisten keski-ikä 52 vuotta

Suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskee erityisesti juuri työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkaminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keski-ikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen. Tavoitteena on nostaa eläkkeellesiirtymisikää vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä.

– Työeläkekuntoutus on yksi konkreettinen keino työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen ja työurien pidentämiseen, sekä edelleen suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän nostoon, Lankia korostaa.

Kustannukset nopeasti takaisin

TELAn mukaan työeläkekuntoutus maksaa nopeasti itsensä takaisin. Käytännössä käytetty raha tulee takaisin, jos kuntoutettavan työura jatkuu kuntoutuksen ansiosta vähintään 1,6 vuotta. Kuntoutuksella on iso taloudellinen merkitys kaikille.

Työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 82 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa koostui kuntoutettaville maksetuista etuuksista, varsinaisten kuntoutuksesta aiheutuvien kulujen osuus oli paljon pienempi. Samana vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin yhteensä 2,3 miljardia euroa.

– Yksilölle kuntoutuksen aikainen toimeentulo on aina parempi kuin vaihtoehtona oleva työkyvyttömyyseläke. Lisäksi kuntoutuksen mahdollistamat lisätyövuodet tuottavat myös aikanaan paremman eläkkeen. Pitkä työura on tulevaisuudessa riittävän eläketurvan kulmakivi.

– Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko työeläkejärjestelmän kannalta kuntoutuksella hillitään työeläkemaksujen nousupainetta, Lankia toteaa.

• Lue lisää tilastoista Telan kotisivuilta.