Tulostettava versio

Joukko tiedepolitiikasta kiinnostuneita kansanedustajia ja tutkijoita kävi Brysselissä tutustumassa Euroopan tiedepolitiikkaan ja Sveitsin ihmeisiin: Euroopan parhaaseen teknilliseen yliopistoon ETH:hon ja hiukkastutkimuskeskukseen CERNiin. Uskoni korkeatasoisen perustutkimuksen ja innovaatiopolitiikan merkitykseen vain vahvistui. Perustutkimus kulkee käsi kädessä innovaatioiden kehittämisen kanssa. Joskus sovellukset syntyvät vuosikymmenten päästä, toisinaan nopeammin. Esimerkiksi tutkijajoukko, joka kehitti CERNissä säteileviin tiloihin tarkoitetun kauko-ohjattavan robotin, oli myöhemmin mukana kehittämässä Nokian kommunikaattoria.

ETH:n tutkimusbudjettien taso on ylivertainen; se on kolminkertainen Aalto-yliopistoon nähden. Toinen asia on maan opetusjärjestelmä, joka ohjaa vain neljänneksen nuorista ylioppilaiksi ja vielä pienemmän osan akateemiselle uralle. Suurin osa nuorista valmistuu ammattikouluista ja he työllistyvät hyvin. Akateemisen prässin läpikäyneet saavat tutkimusprojekteihin vapauden, luottamuksen, suuret tutkijaryhmät ja laiteresurssit. Poissa ovat Suomen yliopistoja kankeuttavat pitkät ja byrokraattiset tutkimusmäärärahojen hakuprosessit.

Brysselissä tutustuimme Euroopan tiedepolitiikan linjauksiin: uuteen Horizon 2020 -ohjelmaan. Tulevaisuudenuskoa luo kirjaus, jonka mukaan tavoitteena on osoittaa 80 miljardia euroa huippututkimukseen ja innovaatioihin, jotka vastaavat aikamme suuriin haasteisiin, kuten energian saantiin, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon. Myös pienemmille yrityksille kaavaillaan omaa innovaatio-ohjelmaa ja byrokratian keventämistä.

Nokia oli pelastamassa meitä 90-luvun lamasta. Silloiselle hallitukselle voi antaa kiitosta siitä, että tutkimuspanoksia lisättiin. Nokia nousi maailman huipulle Tekesin ansiosta ja siksi, että TKK sai tutkimusmäärärahoja. Oikeastaan t&k oli ainoa asia, josta silloin ei leikattu. Kun emme nyt ole yhtä syvässä lamassa kuin silloin, voimme huolehtia yleisestä hyvinvoinnista ja satsata kasvun siemeniin eli tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kasvuyrittäjyyteen.

Eduskunnan Start-up-ryhmässä olen saanut tietoa vaihtoehtoisista tavoista tukea kasvuyrittäjyyttä. Mielestäni Suomeen sopisi Ruotsin mallin mukainen pääomatappioiden vähennysoikeus verotuksessa. Se kannustaisi riskinottoon reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Tutkimus ja koulutus sekä riskinotto ovat perusta kaikelle hyvinvoinnille. On hyväksyttävä onnistuminen ja on hyväksyttävä epäonnistuminen.

Johanna Karimäki

Kirjoittaja on kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen