Suomen cleantech-toimiala kasvaa ennusteita nopeammin
Suomen merkittävimpien cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti ensi kertaa 20 miljardia euroa vuonna 2011. Viime vuonna cleantech-markkinat kasvoivat ennustettua nopeammin eli 10,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2010. Venäjä nousi merkittävimmäksi tulevaisuuden vientimarkkinaksi.
Cleantech Finlandin suomalaista cleantech-alaa selvittäneen tutkimuksen mukaan cleantech-toimialan kasvun lisäksi ympäristöliiketoiminnan osuus tutkittujen yritysten liikevaihdosta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2008 vuoteen 2012.
- Suomalaisyritykset tekevät pitkäjänteistä työtä ympäristöliiketoimintansa kasvattamiseksi. Verrattuna vuoteen 2008 cleantechin osuus tutkittujen yritysten liikevaihdosta on noussut 67 prosentista 77 prosenttiin, kertoo Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen.
- Tutkimuksen tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Suomen hallitus on määritellyt cleantechin yhdeksi elinkeinopolitiikan kärkialueista, ja yritykset ovat selvästi tarttuneet cleantechin tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin, toteaa hallituksen strategisen Cleantech-ohjelman johtaja Mari Pantsar-Kallio työ- ja elinkeinoministeriöstä.
- Kasvuvauhdin ylläpitämiseksi yritysten on paitsi kasvettava myös uudistuttava. Erinomainen esimerkki on UPM:n muuntuminen paperiyhtiöstä aidoksi biofore-yhtiöksi. Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne yritykset, jotka pystyvät kääntämään niukkuuden ja luonnonvarojen säästön kilpailuedukseen. Tämä pätee niin pieniin kuin suuriinkin yrityksiin, jatkaa Pantsar-Kallio.
Venäjä kiinnostavin tulevaisuuden markkina-alue
Suomalaisten yritysten merkittävimmät vientimaat vuonna 2011 olivat Saksa ja Kiina. Kolmatta kertaa toteutetussa tutkimuksessa tärkeimpien vientimaiden kärkikaksikko on pysynyt samana. Arvioitaessa tärkeimpiä vientimaita vuonna 2015 kärkipaikalle nousi kuitenkin tällä kertaa Venäjä.
- Teollisuuden ja energiantuotannon tehostaminen sekä maan ympäristöongelmat ovat nousemassa myös Venäjän talouspolitiikan agendalle aiempaa näkyvämmin. Suomalaisilla on näihin tarpeisiin sopivaa osaamista, pitkät perinteet ja tuntemus Venäjän markkinoista, ja sitä kautta kilpailuetua, Hulkkonen toteaa.
Kasvavista talouksista erityisesti Brasilian kiinnostavuus cleantech-yritysten vientimaana on noussut tasaisesti. Tänä vuonna lähes 20 prosenttia yrityksistä piti Brasilian markkinoita kiinnostavina, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 11. Brasiliasta kiinnostuneita olivat erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun erikoistuneet yritykset.
Energiatehokkuus edelleen suomalaisten vahvinta osaamista
Cleantech-markkinoiden kasvun ennustetaan jatkuvan 8,9 prosentin vauhtia kuluvana vuonna. Tällä hetkellä selkeästi suurin osa cleantech-liiketoiminnan arvosta tulee energiatehokkuudesta.
- Suomalaisilla on vahvat perinteet etenkin teollisuuden energiatehokkuudessa. Lisäksi energiatehokkuudella voi suoraan leikata kustannuksia, vähentää päästöjä ja kehittää uutta liiketoimintaa. Liiketoiminnalla on siis vahvat draiverit ja suomalaisilla vahvaa osaamista, Hulkkonen kertoo.
Seuraavaksi suurimmat cleantech-sektorit ovat uusiutuva energia, puhtaat prosessit ja jätehuolto. Lisäksi vesihuolto nousi esille tämän vuoden tutkimuksessa.
- Cleantech Finland on panostanut toiminnassaan vahvasti Kiinan, Intian ja Venäjän markkinoille. Vuonna 2011 rekrytoimme ihmisiä Kiinaan ja Intiaan. Tehokkaan markkinoinnin lisäksi Cleantech Finland panostaa uuden digitaaliseen SOLVED-asiantuntijapalvelun lanseeraukseen sekä Kiinan että Venäjän markkinoille.
Suomen TOP 10 -yritykset ympäristöliiketoiminnan laajuuden mukaan (cleantech-liikevaihto 2011)
- Wärtsilä
- Metso
- Kemira
- Outotec
- ABB
- YIT
- Kuusakoski
- Cargotec
- Vapo
- Rautaruukki
Tutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2012. Kysely suunnattiin Cleantech Finlandin jäsen- ja ei-jäsenyrityksille. Luvuissa on mukana 100 merkittävimmän suomalaisen cleantech-yrityksen tunnusluvut. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin metsäyritykset ja energiantuotantoyhtiöt. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin. Tutkimuksen toteutti Pohjoisranta Burston-Marsteller.
- 10.5.2013
Aallon maisterit uusien mahdollisuuksien äärellä - 2.5.2013
TEK-lehti 3/2013: Kansallisesta palveluväylästä satojen miljoonien säästöt - 30.4.2013
Maailman parasta tuotekehitystä - 30.4.2013
Loistava unilelu - 30.4.2013
Hiilipäästöjen jäljillä - 30.4.2013
Maailman tehokkain painepesuri - 17.4.2013
Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa - 12.4.2013
VTT:n resurssien leikkaaminen virheratkaisu vaikeassa taloustilanteessa - 10.4.2013
Tulevaisuuden robotit tekevät yhteistyötä - 27.3.2013
Mittava kasvurahoitusohjelma pk-yrityksille - 20.3.2013
Maitopurkki internetiin - 20.3.2013
Ainoa suomalainen maailmanennätyslentokone - 15.3.2013
Palvelinkeskukset lämmityskäyttöön - 14.3.2013
TEKniksi: Kesämökin oma aurinkovoimala - 5.3.2013
Hyvä vai huono uutinen? - 22.2.2013
Lappeenrannan kampukselle Suomen suurin aurinkovoimala - 12.2.2013
Biopolttoainetta tankkiin - 7.2.2013
Pääkaupunkiseudun Protomossa vauhdikas vuosi - 7.2.2013
Pääkaupunkiseudulle oma Piilaakso - 6.2.2013
Vanhastakin saa ekotalon - 6.2.2013
Sähkö korvaa vedenpuhdistuskemikaalit - 6.2.2013
Kaukojäähdytystä Pasilan kalliosta - 1.2.2013
TEKniksi: Teräskulhosta lampunvarjostin - 1.2.2013
Otaniemi esikuvana CERNin hiukkastutkijoille - 14.1.2013
Paljasta TEKniksissä arjen oma innovaatiosi - 14.12.2012
Hiilinanoputket elektroniikan seuraava askel - 14.12.2012
Maailman tehokkain jäänmurtaja - 13.12.2012
Kolme näkökulmaa tekniikan etiikkaan - 12.12.2012
Markkinoilla on vain palvelu - 22.11.2012
Vuoden paras väitöskirja osoittaa suuntaa elektroniikan tulevaisuudelle - 22.11.2012
Puolijohteita pilaava hapettuminen hallintaan













Arkisto

Kirjoita uusi kommentti