Tulostettava versio

Valtaosa suomalasista (92 prosenttia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Järjestäytymisen tarve ei juuri vaihtele muutoin kuin sen mukaan, koetaanko järjestäytyminen erittäin vai melko tarpeelliseksi. Järjestäytymistä pidetään aiheellisena kaikissa väestöryhmissä, yrittäjät mukaan lukien.

Tiedot ilmenevät SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS Gallupilla teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta. Henkilökohtaiseen haastatteluun vastasi maaliskuussa tuhat kansalaista. Tulosten luottamusväli on keskimäärin ± 3 prosenttiyksikköä.

Ammattiliittoon liittymisen syistä ansiosidonnainen työttömyysturva sekä palkka- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäytymisen motiivina paljon tai melko paljon.

– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen, sanoo tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista.

– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa.

Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 prosentista 45:een. Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammattiryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosenttia (26 prosenttia vuonna 2010).

Tuki kattaville työmarkkinasopimuksille

Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irtisanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutosturvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Näistä erityisesti palkat haluaa entistä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.

Työpaikkatasolla sopimisen kannatus on palkkojen osalta pudonnut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 prosenttiyksiköllä. Alhaisimmillaan luottamus työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 prosenttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista sopimisen tasona.

Viime marraskuussa työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima raamisopimus saa kansalaisilta hyvän tai tyydyttävän arvion. Sopimusta piti hyvänä työnantajan kannalta 43, kilpailukyvyn kannalta 40, palkansaajien kannalta 39 ja työllisyyden kannalta 38 prosenttia. Merkillepantavaa on se, että sopimusta ei kovin moni pitänyt huonona miltään osin.

Työperäisen maahanmuuton kannatus lisääntyy, mutta varovaisuutta vaaditaan edelleen

Puolet vastaajista antaisi kaikkien Suomeen asumaan ja työtä tekemään haluavien ulkomaalaisten tehdä niin. Enemmistö haluaa Suomen kuitenkin olevan varovainen ja asettavan selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maahamme muuttaa. Puolet vastaajista uskoo myös, että työvoimapulan ehkäisemiseksi tarvitaan 10–15  vuoden sisällä tuntuvasti ulkomaista työvoimaa.