Tulostettava versio

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) hakee Euroopan globalisaatiorahastolta noin 10,5 miljoonan euron tukea Nokian Salon irti­sanottavien työntekijöiden tukitoimiin kesäkuun loppuun mennessä.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee Euroopan parlamentti syksyn aikana. Haettava tuki on tarkoitus käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, kuten työnhaku­neuvontaan, työnvälityspalveluihin, ammatinvalinnanohjaukseen, koulutukseen ja yrittäjyyden edistämiseen.

Euroopan globalisaatiorahasto tukee maailmankaupan rakenteellisten muutosten seurauksena työnsä menettäneitä ihmisiä.

– TEK on ollut Teollisuuden Palkan­saajien kautta erittäin aktiivinen asiassa ja sysännyt prosessia liikkeelle, kertoo johtaja Ari Åberg TEKistä.

Nokian Salon tehtaan irtisanomistilannetta ja hakemuksen valmistelua on käsitelty kevään aikana TEMin työryhmässä, jossa Teollisuuden Palkansaajia on edustanut Åberg ja Ylempiä toimihenkilöitä TEKin yksikönjohtaja Joel Salminen.

Tuntuvat vaikutukset

Nokian vähennykset Salossa ovat olleet viime vuosina tuntuvia. Yhteensä Nokian Salon toimipaikan henkilömäärä on noin ­ 3 700, joista tuotannossa työskentelee 1 700 henkilöä. Salon tuotannosta vähennetään kesäkuun loppuun mennessä enintään 1 000 työpaikkaa.

Viime vuonna Nokia päätti mittavista henkilövähennyksistä Suomessa ja muissa maissa useassa eri vaiheessa. Toimintoja on supistettu ja osa toiminnoista on siirretty Euroopan ulkopuolelle.

– Erilaisia yt-neuvotteluja oli viime vuoden aikana koko Suomessa noin 20, laskee Nokian Salon Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Aimo Leskelä.

– Tuoreimmat vähennykset kohdistuivat pääasiassa tuotanto- ja tukitoimissa työskenteleviin henkilöihin, ja ne koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä. Viime vuonna päätetyt vähennykset kohdistuivat Salossa muutamaan sataan tuotannon tukitoimissa ja tuotekehityksessä työskentelevään toimihenkilöön ja ylempään toimihenkilöön, Leskelä summaa.

Vähennykset heijastuvat  Salon seudulla myös Nokian alihankkijoihin. Ennen vuoden 2008 taantumaa alueen työttömyysaste oli alimmillaan kuusi prosenttia, ja vuoden 2012 aikana sen arvioidaan nousevan 15–17 prosenttiin.

– Nokian ensimmäisen vuosineljänneksen huono tulos on lisännyt epävarmuutta, eikä tulevaisuudesta ole selkeää kuvaa, Leskelä kiteyttää henkilöstön tunnot.

Leskelän mukaan erilaisille tukitoimille on tarvetta.

– Esimerkiksi Nokian oma Bridge-ohjelma on edesauttanut uuden uran löytymistä. On myös tärkeää, että yhteiskunta helpottaa uusien yritysten perustamista ja tarjoaa mahdollisuuden lisä- ja täydennyskoulutukseen.

Aimo Leskelä