Tulostettava versio

Design Factory antaa puitteet monitieteiselle yhteistyölle. Uudentyyppiset, innovatiiviset tilat ovat ahkerassa käytössä Otaniemessä.

Aallossa pyritään kohti poikkitieteellisyyttä, kansainvälisyyttä ja laatua.

Vuoden 2010 alussa Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta muodostetussa Aalto-yliopistossa on valtakunnallisen tutkintorakenneuudistuksen lisäksi meneillään mittavat sisäiset muutokset. Niihin kuuluu tärkeänä osana tutkintojen ja opetuksen uudistaminen.

Vararehtori Martti Raevaara näkee muutoksen positiivisesti.

– Muutos merkitsee aina mahdollisuutta kehittää uusia toiminta- ja ajattelutapoja.

Kohti poikkitieteellisyyttä

Yksi Aalto-yliopiston perusideoista on poikki- ja monitieteisyyden lisääminen. Monitieteiset kurssit ovat suosittuja myös opiskelijoiden keskuudessa. Ongelmana on kuitenkin se, että ylimääräiset opinnot paisuttavat tutkintoja ja pidentävät opintoaikoja.

– Tutkintoihin täytyy raivata nykyistä enemmän tilaa poikkitieteellisille ja korkeakoulurajat ylittäville opinnoille. Tämä vaatii ajattelutavan ja rakenteiden uudistamista, vararehtori toteaa.

Raevaara kertoo, että poikkitieteellisyyteen on kannustettu myös uudenlaisilla koulutusohjelmilla. Jo käynnistyneiden International Design Business Management ja Creative Sustainability -maisteriohjelmien lisäksi suunnitteilla on Aalto-kandi-ohjelma, jossa opiskelijat suorittavat laajasti poikkitieteellisen kandidaatintutkinnon ja jatkavat sen jälkeen tekniikan, kaupan tai taiteen maisteriohjelmiin.

Martti Raevaara

 

Kansainvälisyys kasvuun

Opintoihin halutaan myös lisää kansainvälisyyttä.

– Tutkinnoissa pitäisi ehdottomasti olla sisällä kansainvälinen komponentti, jolloin ulkomailla opiskelu tai työharjoittelu nähtäisiin oleellisena, opintoihin kuuluvana osana. Sen ei pidä perustua vain aktiivisen ja kansainvälisesti suuntautuneen opiskelijan omaan harrastuneisuuteen, Raevaara sanoo.

– Myös professoreiden kansainvälisten yhteistyöverkostojen ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmien tehokkaampi hyödyntäminen ja markkinointi edistäisivät asiaa.

Tilastojen mukaan opiskelijoiden into kansainvälistymiseen on kuitenkin valitettavan vähäistä. TEKin teekkareille tekemän kesätyökyselyn mukaan ainoastaan kaksi prosenttia oli viime kesänä ulkomailla työharjoittelussa. Valmistuneista diplomi-insinööreistäkin ulkomaan työkokemusta on keskimäärin vain noin 13 prosentilla.

Laadun tarkkailua

Uudistusten etenemistä ja toiminnan tuloksia seurataan muun muassa alumni- ja työnantajapalautteen, valmistuneiden työllistymisen ja suoritettujen tutkintojen avulla.

Aallossa toteutettiin hiljattain myös mittava opetuksen ja koulutuksen arviointihanke, Teaching and Education Evaluation (TEE). Kansainväliset asiantuntijapaneelit arvioivat koulutuksen tasoa koulutusohjelmien itsearviointien ja opettajien, opiskelijoiden ja johdon haastattelujen ja palautteen perusteella.

Raevaaralle on tärkeää erityisesti opetuksen laadun kehittäminen. Siihen pitää kannustaa nykyistä enemmän.

– Pedagogiset ansiot tulisi huomioida myös urakehityksessä. On myös hyvä muistaa, ettei pedagoginen osaaminen ole pois ammatillisesta substanssista. Pikemminkin se tukee sitä, kun asiat menevät opiskelijoille paremmin perille! Tutkimus ja opetus kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan.

Myös muiden sidosryhmien näkemys on yliopistolle tärkeää.

– Sidosryhmät tapaavat seuraavan kerran Aallossa TEE-jatkoilla helmikuun 2. päivä, vararehtori Raevaara kertoo.

Houkutteletava urapolku

Aallon uudistuksiin kuuluu myös akateemisen urapolun, tenure track -järjestelmän käyttöön ottaminen. Sen periaatteena on yksilön ja yliopiston sitouttaminen akateemiseen uraan. Tutkijoille tarjotaan selkeä ja tuettu urapolku kohti professoritason tehtäviä. Korkea vaatimustaso ja vahvat kannustimet henkilökohtaiseen akateemiseen kehittymiseen luovat myös perustan yliopiston tutkimuksen ja opetuksen korkean laadun saavuttamiselle.

– Aikaisemmin professuuri miellettiin tavallaan "lokeroksi" yliopiston sisällä, nykyään se nähdään enemmänkin kokonaisvaltaisena urapolkuna, Raevaara kertoo.

Tenure track -järjestelmän myötä myös hakijoiden määrä professorin tehtäviin on selvästi lisääntynyt. Erityisen positiivisena Aallossa on nähty kovan luokan kansainvälisten hakijoiden määrän kasvu.

Laadukas opetus yhteiseksi missioksi

Mitä saadaan tulokseksi kun parikymmentä opetuksen kehittämiseen intohimoisesti suhtautuvaa ammattilaista keskittää vuoden ajan voimansa yhteiseen missioon?

Lukuisia konferenssiesityksiä ja key note -puheita, referee-artikkeleita, lukupiirejä, näkyvyyttä mediassa sekä ideoi-ta ja hankkeita, joissa tavoitteena on opetuksen ja oppimisen parantaminen Aallossa.

– Antoisinta lienee kuitenkin tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö ja yhteisen näkemyksen rakentaminen yliopiston toiminnan kehittämisestä, Butterfly Effect -ryhmän toimintakonseptin Aalto Design Factoryllä suunnitellut yliopisto-opetuksen asiantuntija, arkkitehti, PhD Anu Yanar sanoo.

Aallon tutkimuksen ja opetuksen strateginen tukiorganisaatio on jo yliopiston alusta lähtien järjestänyt pedagogista koulutusta. Pedagogisia jatko-opintoja suorittaneista valikoitui 25 opettajan ja tutkijan Butterfly Effect -ryhmä. Sen tavoitteeksi asetettiin opetuksen kehittämisen ohella erityisesti opetus- ja oppimiskulttuurin muutos.

– Isotkin muutokset lähtevät usein liikkeelle ruohonjuuritason teoista, askeleista tai "siiveniskuista". Juuri tämä perhosvaikutus näkyy voimakkaana näiden muutosagenttien työssä.

– Haluamme nostaa opetuksen arvostusta yliopistossa. Laadukas opetus tuottaa laadukkaita tutkintoja. Ja ne ovat huippututkimuksen ohella yliopiston tärkein tuote, osallistujat sanovat.

On myös tärkeää, että yliopisto-opettajat tuottavat tieteellistä materiaalia opetuksen kehittämisestä. Tutkimusyliopiston opetustoiminnan kehittämisen tulisi olla entistä enemmän tutkimukseen perustuvaa toimintaa

kokemus- ja mutupohjaisen lähestymistavan sijaan. Tieteelliset julkaisut tuovat myös yliopistolle näkyvyyttä ja nostavat sen varteenotettavaksi keskustelukump-paniksi akateemisella tasolla.

– Tärkeintä Butterfly Effect -toiminnan käynnistämisessä on Aallon opetuksen kehittäjien toiminnan tukeminen. On myös yliopiston näkökulmasta tarkasteltuna strategisesti mielekästä hyödyntää olemassa olevaa osaamisresurssia sekä hurjaa intoa toimia yhteisön hyväksi, tiivistää Yanar.

Vuoden rupeama muutosagenttien luotsina haastoi myös Anu Yanarin tarkastelemaan kriittisesti omia käsityksiään ja toimintatapojaan koulutuksen vetäjänä.