Tulostettava versio

Vuoden 2012 Millennium-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa kahden palkitun kesken: 600 000 euroa Linus Torvaldsin Linux-käyttöjärjestelmälle, 600 000 euroa Shinya Yamanakan kantasolujen valmistusmenetelmälle.

Tasapeli oli yllätys. Vielä Millennium-teknologiaviikon tiistaina peli näytti selvältä. Yleisö on Helsingin yliopiston kasvatin puolella. Linus Torvalds jakelee paneelikeskustelussa suorasukaisia kommentteja.

– Innovointi on yliarvostettua.

Ja samalla hän kehottaa keskittymään työntekoon.

Torvaldsilta kysytään kuka tulee jatkamaan hänen työtään Linux-kehityksen itsevaltiaana.

– Ahaa, bussikysymys: Mitä tapahtuu jos Linus jää bussin alle?

Seuraajakandidaatteja kuulemma on, jos hän päättää ryhtyä vaikka sukelluksenopettajaksi.

Suomalaisen koulujärjestelmän hyvyys, tieteellisen metodin ja Linux-kehityksen yhtäläisyydet käydään läpi. Nykyisin USA:n kansalainen Linus Torvalds on älykäs ja hauska. Witty, sanoisi amerikkalainen.

– Jännittävää nähdä kumpi voittaa, pohtii Helsingin yliopiston professori Petri Myllymäki paneelikeskustelun jälkeen.

Myllymäki palkkasi 1990-luvun alussa Torvaldsin tutkimusprojektiinsa. Linux-kehitys oli jo tuolloin Torvaldsin päätyö, mutta hän hoiti tutkimusprojektin tehtävät vasemmalla kädellä, ja erinomaisesti. Myllymäen suosikki on selvä.

Yamanaka keisarin pakeilla

Sen sijaan Shinya Yamanakaa ei näy missään. Hän on isännöimässä tärkeää konferenssia, ja alkuviikon ohjelmaan kuului Japanin keisarin tapaaminen. Hänen on määrä lentää Suomeen vain pari tuntia ennen palkinnonjakoa.

Yamanakan tutkimusryhmä onnistui vuonna 2006 siinä, mitä oli pidetty mahdottomana: he muunsivat tavallisia ihosoluja takaisin kantasoluiksi. Aiemmin kantasolututkijat olivat tarvinneet ihmisalkioita. Alkioiden kantasolut pystyivät kopioimaan itseään ja erilaistumaan ihmisen yli 200:ksi eri solutyypiksi.

Yamanakan menetelmä on hieno innovaatio – teoriassa. Yamanaka löysi neljä geeniä, joiden avulla solut voidaan ohjelmoida uudelleen kantasoluiksi. Kantasolututkimus tähtää siihen, että sairauden vaurioittamia kudoksia tai elimiä voitaisiin korjata uusilla soluilla. Toistaiseksi tämä on kaukainen haave. Teknologia on elinkaarensa alkutaipaleella.

Linuxia käyttävät kaikki

Kun puhutaan käytännön sovelluksista, Linux jyrää. 21-vuotias opiskelija Torvalds julkaisi Linuxin ensimmäisen version vuonna 1991. Tänään käyttöjärjestelmästä julkaistaan uusi versio noin kolmen kuukauden välein. Tuhannet vapaaehtoiset kehittäjät ympäri maailmaa parantavat koodia.

Kaupalliset käyttöjärjestelmäkehittäjät voivat vain haaveilla Linuxiin käytetyistä miestyövuosista. Tuloksena on myös turvallisen vakaa käyttöjärjestelmä. Jos Linux-ytimessä on virhe, se korjataan nopeasti.

Talkootyönä syntynyttä käyttöjärjestelmää käytämme me kaikki, useimmiten tietämättämme. Jokainen Google-haku tapahtuu Linux-alustalla. Android-puhelinten käyttöjärjestelmä on Linux. Lähes kaikki maailman supertietokoneet käyttävät Linux-käyttöjärjestelmää. Avointa ja ilmaista järjestelmää voi vapaasti muokata omiin tarpeisiinsa.

– Linuxia käytetään avaruussukkuloista ydinvoimaloihin, jääkaapeissa, bensiinipumpuissa, Myllymäki listaa.

Historiallinen tasapeli

Keskiviikon palkinnonjakotilaisuus on vetänyt Oopperatalon pullolleen insinöörikuntaa. Yamanakan lento näyttää olleen ajoissa: molemmat palkinnonsaajat saapuvat lavalle frakkeihin sonnustautuneita.

Tekniikan akatemia -säätiön toimitusjohtaja Ainomaija Haarla julistaa säätiön päätöksen. Pääpalkinto jaetaan, ensimmäisen kerran nyt viidettä kertaa jaetun Millennium-palkinnon historiassa.