Tulostettava versio

Tammikuussa 1963 Belfastin lentokentältä nousi ilmaan jotakin, jota ei oltu tarkoitettu lentämään. Short Brothers -lentokonetehtaan SC7 Skyvan sai pian ensilentonsa jälkeen kuvaavat liikanimet: toiset kutsuivat sitä ladoksi, toiset lentäväksi kenkälaatikoksi.

Rumilus ei voittanut muotoilupalkintoja, mutta kauppa kävi. Kahden 575-hevosvoimaisen Garrett-potkuriturbiinin voimin se pystyi operoimaan lähes olemattomilta lentokentiltä, kantamaan yli 2 tonnia rahtia tai 19 matkustajaa. Mikä hienointa, kookkaasta peräovesta kyytiin pystyi ajamaan brittiläisen autoteollisuuden helmen, Land Rover -maasturin. Todellinen siirtomaaherran peli siis.

Short Skyvanin menestys pelasti veljesten lentokonetehtaan konkurssilta. Prototyypin lisäksi linjalta rullasi yhteensä 153 konetta. Skyvaneja on nähty mitä erilaisimmissa toimissa: pudottamassa ruoka-apua Nepaliin, kyyditsemässä laskuvarjohyppääjiä yläilmoihin, jopa sotatantereilla. Kaksi Argentiinan laivaston Skyvania tuhoutui brittien tulituksessa Falklandin sodassa 1982. Kymmeniä Skyvaneja lentää edelleen ympäri maailmaa.

Yksi lentävistä ladoista päätyi Suomeen. Teknillisen korkeakoulun Avaruustekniikan laboratorio osti vuonna 1994 kehnokuntoisen Skyvanin. Elämää nähnyt kone kävi läpi mittavan kunnostusprojektin. Aalto-yliopiston väreissä lentävä harvinaisuus on vuosien varrella lentänyt satoja tunteja mittauslentoja ja tutkinut niin maankosteutta, metsien kasvua kuin öljyvuotoja meriin. Aallon Skyvanin vatsaan lastataan Land Roverin sijasta tutkimuselektroniikkaa, esimerkiksi mikroaaltoradiometri, sivukulmatutka tai kuvaava spektrometri – ja jopa kymmenen tutkijaa. Maitopurkilta lainattu runkomuoto toimii monessa käytössä.