Tulostettava versio

”Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla lapsilla on taustastaan riippumaton mahdollisuus toteuttaa unelmansa.” Jukka Gustafsson (sd)

Tuoreessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa korostetaan tasa-arvoa. Korkeakoulujärjestelmän rakenteellinen kehittäminen jatkuu, painopiste on ammattikorkeakouluissa.

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuun puolivälissä kehittämissuunnitelman Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kesu-nimellä tunnetun paperin on tarkoitus on kertoa, miten opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämistä Kataisen hallituskaudella.

Kehittämissuunnitelman erityisiksi painopisteiksi on kirjattu: …köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Edellisen kesun teki Matti Vanhasen II hallitus noin neljä vuotta sitten. Se säilyi muuttumattona myös pääministerin vaihtuessa Mari Kiviniemeen. Siinä erityiset painopisteet määriteltiin näin:

…tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisen, koulutuksen korkean laadun ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, korkeakoulujen kehittäminen sekä osaavien opettajavoimien turvaaminen.

Painopisteissä on siis tapahtunut muutoksia, ja ne heijastavat hallituksen poliittisen värin vaihtumista. Opetus- ja kulttuuriministeriötä johtavat nyt ministerit poliittisen kartan vasemmalta laidalta.

Painopiste ammattikorkeakouluihin

Merkittävin korkeakoulukentällä nähtävä muutos on ammattikorkeakoulujen roolin kasvu. Edellisellä hallituskaudella yliopistojen rakennetta ja hallintomallia uudistettiin merkittävästi, nyt sama on edessä ammattikorkeakouluilla.

Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen toki jatkuu edelleen, mutta huomattavasti pienemmin muutoksin. Yliopistoille annetaan nyt aikaa hyödyntää uuden yliopistolain tuomat muutokset. Tekniikan alalla mutokset olivat vielä erityisen suuret, sillä kahdesta suurimmasta yksiköstä tuli säätiöyliopistoja.

Rakenteellisen kehittämisen jatkuttava

– On hyvä, että uusikin kesu lupaa jatkoa korkeakoulujärjestelmän rakenteelliselle kehittämiselle, TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki toteaa suunnitelmista.

– Olisin kuitenkin toivonut, että siinä olisi nostettu vahvemmin esille toimet, joilla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua voidaan kehittää ja rahoituspohjaa vahvistaa. Keskinkertainen tekeminen ei riitä. Pitäisi keskittyä siihen, miten Suomi jatkossa pärjää kilpailussa kansainvälisten huippujen kanssa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Timo Kekkosen mielestä suunnitelmaa arvioitaessa on huomioitava taloudellisen tilanteen muutos ja säästöpaineet.

– Ne ovat johtaneet siihen, että korkealle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on entistä vaikeampaa. Myös poliittisen tilanteen muuttuminen heijastuu tekstin painotuksiin, mikä näkyy esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen painoarvon vähenemisenä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen painoarvon lisääntymisenä.

– Eri koulutusaloihin liittyvät muutokset heijastavat työmarkkinoiden muuttumista ja ovat oikeansuuntaisia.

Ministerit tasa-arvon asialla

Kesun valmistelusta on vastannut opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) ja opintotukiasioiden osalta kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas). Molemmat nostavat esille koulutuksellisen tasa-arvon.

– Koulutuksellinen tasa-arvo näkyy koulutukselle asetetuissa tavoitteissa ja koulutus-

poliittisissa toimenpiteissä aina esiopetuksesta aikuiskoulutukseen. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla lapsilla on taustastaan riippumaton mahdollisuus unelmoida ja toteuttaa unelmansa, Gustafsson toteaa.

Arhinmäen mielestä merkittävin muutos kesussa on juuri koulutuksellisen tasa-arvon painottaminen.

– Se ilmenee hallituksen toimissa, joilla kavennetaan sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa

ja koulutuksen suorittamisessa ja vähennetään sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa.

Riski laadulle?

– Marssijärjestys kesussa on nyt toinen kuin neljä vuotta sitten. Painopistettä siirretään lukion ja ammatillisen koulutuksen sisällön uudistamisesta raja-aitojen purkamiseen. Se on iso riski koulutuksen laadulle, Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen opetusministeri Sari Sarkomaa kommentoi.

Hänen mielestään lukio- ja ammatillista koulutusta pitää kuitenkin edelleen kehittää itsenäisinä koulutusmuotoina.

– Emme halua toisesta asteesta USA:n high schoolia, jonka suoritettuaan on mentävä collegeen yliopisto- tai korkeakoulukelpoisuuden saamiseksi.

Vihreiden kansanedustaja, sivitysvaliokunnan jäsen Satu Haapanen muistuttaa puolestaan siitä, että uusi kehittämissuunnitelma on laadittu tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Suurimpina muutoksina edelliseen kesuun hän näkee ammattikorkeakoulujen uudistuksen, varhaiskasvatuslain säätämisen, ylioppilastutkinnon sekä perusopetuksen tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistukset.

– Nyt pyritään entistä määrätietoisemmin syrjäytymisen ehkäisyyn koulutustakuun avulla ja koulutuksellista tasa-arvoa vahvistamalla.

Oppositio kritisoi

Keskustalaisen kansanedustajan Inkeri Kerolan mukaan koulutus- ja sivistyspolitiikka on kautta aikojen ollut kaikkien ryhmittymien varjelema alue. Sen vuoksi suomalainen koulutus ja tutkimus onkin noussut arvostettuun eliittiin maailmalla. Nyt tehty kesu on hänen mukaansa selkeä linjapaperi yksityiskohtaisine määrittelyineen.

– Ylhäältä ohjaus ja keskittäminen ovat selkeä suunnanmuutos entiseen, sivistysvaliokunnan jäsen Kerola summaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko arvostelee kovin sanoin kehittämissuunnitelmaa. Niikko ei hyväksy sitä, että hallitus on leikkaamassa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan sekä yritysten investointien rahoitusta samalla kun Suomen pitäisi pysyä kehityksen mukana ja kilpailla globaalissa maailmassa.

Niikko ihmettelee, tukevatko muka 300 miljoonan leikkaukset yliopistoilta, Suomen akatemialta ja ammattikorkeakouluilta Kataisen hallituksen pyrkimystä tehdä suomalaisista maailman osaavinta kansaa.