Tulostettava versio

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) päätti toteuttaa koulutusohjelmiensa intensiiviset arvioinnit kehittääkseen koulutuksensa laatua. Arviointimenetelmäksi valittiin kansainvälinen akkreditointi, joka toteutettiin tekniikan alalla ASIIN/EUR-ACE –kriteeristöjen pohjalta.

LUT läpäisi nämä teknillistieteellisen alan akkreditoinnit ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa. Prosessin tuloksena yliopisto ja koulutusohjelmat ovat saaneet uusia menetelmiä opetussuunnitelmatyöhön ja tutkintojen laadunvarmistukseen. Artikkelissa kerrotaan kemiantekniikan, sähkötekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelmien arviointiprosessien kokemuksista ja tuloksista.

Tutkintojen vertailtavuus akkreditointien tavoitteena

Koko kulunut 2000-luku on ollut Suomessa voimakasta korkeakoulutuksen kehittämisen aikaa. Kehittämistyö on kummunnut pitkälti eurooppalaisesta korkeakoulukeskustelusta ja EU-komission linjauksista, joiden tavoitteena on Euroopan korkeakoulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Useat tieteenalaverkostot ovat ottaneet aktiivisen roolin tukeakseen korkeakouluja tutkintotavoitteisen koulutuksen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä Bolognan sopimuksen toimeenpanossa. Näiden verkostojen toimintaa ovat perinteisesti olleet seminaarit, koulutukset ja julkaisut, mutta usein myös erilaiset arvioinnit ja akkreditoinnit. Akkreditoinneilla halutaan tukea koulutuksen kehittämistä, tutkintojen vertailtavuutta sekä tutkinnon suorittaneiden työllistymistä ja liikkuvuutta kansainvälisillä työmarkkinoilla.

Eurooppalaiset insinööritieteiden verkostot (SEFI, FEANI, CECAER, EUROCRADES, EHQHEEI, TREE) ryhtyivät kehittämään yleisiä teknillistieteellisen alan tutkinto-ohjelmien akkreditointeja vuonna 2004 Euroopan Unionin tukemana. Yhteistyöprojektissa rakennettiin EUR-ACE (European Accredited Engineer) -akkreditointimenettely, ja vuonna 2006 perustettiin verkosto (European Network for Accreditation of Engineering Education, ENAEE) koordinoimaan ja tukemaan teknillistieteellisen alan tutkinto-ohjelmien akkreditointia. EUR-ACE -akkreditoituja tutkinto-ohjelmia on yhteensä 824 (lokakuu 2011) eri puolilla Eurooppaa.

Saksalaisen ASIIN e.V- organisaation akkreditointi on teknillistieteelliselle ja luonnontieteellisille tutkinto-ohjelmille tarkoitettu kansainvälinen akkreditointi, joka noudattaa Bolognan sopimusta. ASIIN- –akkreditoituja tutkinto-ohjelmia on yhteensä 2081 (marraskuu 2011). ASIIN e.V. –organisaatio voi myöntää ASIIN-laatuleiman yhteydessä EUR-ACE-laatuleiman.
 

Koulutuksen kehittäminen LUT:n tavoitteena

LUT on kehittänyt laadunhallintajärjestelmäänsä systemaattisesti, ja yliopisto läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman laadunhallintajärjestelmän ulkoisen auditoinnin keväällä 2009. Tutkinto-ohjelman sisällön ja valmistuneiden osaamisen osalta koulutuksen onnistumista ei ole kuitenkaan arvioitu systemaattisesti, vaikka palautetta onkin kerätty niin opiskelijoilta, tutkinnon suorittaneilta kuin työnantajiltakin. Tilanteen korjaamiseksi yliopistossa etsittiin toimintatapoja ja mahdollisuuksia koulutuksen sisällön, prosessien, resurssien ja tuloksen aiempaa syvällisempään ja systemaattisempaan arviointiin.

Yliopiston johto linjasi vuonna 2009, että LUT:ssa tulee vahvistaa koulutuksen laadunvarmistusta sekä tutkintojen kansainvälistä tunnistettavuutta ja vertailtavuutta hakemalla kansainvälistä akkreditointia. Yliopistossa tehtiin myös päätös siirtymisestä osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan, mikä on ollut edellytys mainittujen akkreditointien toteuttamiselle.

LUT:ssa perehdyttiin eri akkreditointivaihtoehtoihin ja päätettiin hakea ASIIN- ja EUR-ACE –akkreditointeja, sillä ne soveltuvat hyvin yliopiston edustamille teknillistieteellisille tutkinto-ohjelmille.

Akkreditoinnin kriteeristö ohjaa itsearviointia

EUR-ACE® -standardi antaa insinöörikoulutuksen tuottamille kompetensseille viitekehyksen ja periaatteet, joiden perusteella arvioinnin toteuttava organisaatio (esim. ASIIN) toteuttaa tutkinto-ohjelmien arvioinnin. EUR-ACE®-standardi pitää sisällään seuraavat osaamisalueet, joiden suhteen osaamistavoitteet kandidaatin- ja maisterintutkinnolle on määritelty:

- tieteellisen ajattelun, matematiikan ja oman teknillistieteellisen alan perustiedot ja osaaminen

- teknisten ilmiöiden analyysi- ja ongelmanratkaisutaidot

- suunnittelutaidot

- tieteellisen tutkimustyön toteuttaminen

- teknillistieteellisen osaamisen soveltaminen käytännön harjoituksissa ja/tai työssä

- yleiset valmiudet: ryhmätyötaidot, kommunikaatiovalmiudet, projektityö- ja johtamisvalmiudet, tiedonhankinnan ja jatkuvan oppimisen edellyttämät valmiudet, asenteelliset ja eettiset valmiudet.

Kriteeristöissä kuvataan ne tutkinto-ohjelman piirteet, joita laadukkaalta ohjelmalta edellytetään. Kriteereiden toteutumista arvioidaan sekä yliopiston tuottaman itsearviointiraportin että arviointivierailun perusteella. Itsearviointiraportissa kuvataan koulutuksen tuotantoon käytetyt panokset, opintojen aikaiset toimenpiteet sekä tästä seuranneet lopputulokset. Keskeistä on osoittaa, että tutkinto on harkittu, linjakas kokonaisuus.

Itsearviointiraportissa kuvataan akkreditoinnin kohteena olevasta tutkinto-ohjelmasta kirjallisesti ja erilaisten näyttöjen avulla muun muassa seuraavat asiat:

- koulutuksen tavoitteet ja asetetut osaamistavoitteet

- koulutuksen tarve ja kysyntä

- opintojen toteutus: opiskelijavalinta, tutkinnon sisältö ja rakenne, pedagoginen lähestymistapa, työmäärän mitoitus, opintopistejärjestelmä, osaamisen arviointimenetelmät

- kumppanuudet ja partnerit

- resurssit: henkilöstö, talous ja infrastruktuuri

- opetuksen ja opiskelun tukipalvelut

- määrälliset ja laadulliset tulokset ja tavoitteiden saavuttaminen

- laadunhallinnan menettelyt.

Akkreditointiin valmistautuminen vaatii resursseja

Akkreditointi ei ole läpihuutojuttu. Kaikki arvioinnin vaiheet vaativat huolellista valmistautumista, joten resursseja akkreditointiprosessiin on varattava. Varovasti arvioiden yhden kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmien muodostaman kokonaisuuden akkreditointiin käytettiin LUT:ssa noin 1200 – 1500 työtuntia.

Osaamistavoitteisiin perustuva tutkintorakenne on akkreditointiin valmistautumisen perusedellytys. Onnistuneen akkreditointiprosessin taustalla on vuosien systemaattinen opetussuunnitelmatyö, opetuksen kehittämistä sekä huolellista dokumentointia. Keskeistä itsearviointiraportissa on, että tavoitteiden kuvaamisen lisäksi osoitetaan, millä keinoilla näihin tavoitteisiin päästään. Esimerkiksi koko tutkinnon osaamistavoitteiden toteutuminen kuvataan liittämällä yksittäiset opintojaksot tutkinnon osaamistavoitteisiin. Yksittäisten opintojaksojen kohdalla on kerrottava opetukseen ja arviointiin käytetyt menetelmät, ja osoitettava että ne tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.

Hyvä opetussuunnitelmatyö näyttäytyy ensisijaisesti keinona koko tutkinnon tavoitteiden saavuttamiselle ja mielekkäälle resursoinnille. Opetussuunnitelmatyö alkaa rekrytoitavien opiskelijoiden kohderyhmän määrittämisellä ja etenee aina valmistuneiden työllistymisen perusteelliseen analyysiin. Myös opetussuunnitelmatyön johtamis- ja koordinointivastuiden tulee olla selkeät.

Useiden vuosien ajalta kerätty palaute on välttämätöntä materiaalia itsearvioinnissa. LUT:n koulutusohjelmat esittivät 4-5 vuoden ajalta muun muassa opiskelijoiden opintojaksopalautekyselyiden keskiarvot. Myös valmistuneiden opiskelijoiden ja työnantajien antamaa palautetta hyödynnettiin.

Kansainväliset asiantuntijat toteuttavat ulkoisen arvioinnin

Tutkinto-ohjelmia arvioiva kansainvälinen asiantuntijaryhmä koostuu alan professoreista sekä teollisuuden asiantuntijoista. Lisäksi ryhmään voi kuulua alan opiskelija. Ryhmän vierailu yliopistolla on 1-2 päivän mittainen ja se sisältää haastatteluja yliopiston ja koulutusohjelman johdolle, opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille sekä tutustumista yliopiston opetustiloihin, laboratorioihin ja laitteisiin. Lisäksi ryhmä tutustuu vierailun aikana erilaisiin ja eri tasoisiin opinnäyte-, harjoitus- ja projektitöihin, tentteihin sekä opetusmateriaaleihin. Myös opintosuoritusten arvosteluperiaatteet ja arviointikriteerit tulee esittää arviointiryhmälle.

Yliopisto saa palautetta prosessin eri vaiheissa

LUT:n kokemuksen mukaan prosessin eri vaiheissa saadut palautteet osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi koulutuksen kehittämisessä kohti kansainvälistä huipputasoa.

Palautetta saadaan ASIIN:n arviointiprosessin eri vaiheissa. Itsearviointiraportin ensimmäiseen versioon voi saada palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti ennen sen lähettämistä varsinaisen akkreditointiryhmän arvioitavaksi. Suullista palautetta varten koulutusohjelman edustajien on vierailtava ASIIN:in toimistossa, jossa ennakkoon lähetetty raportti käydään yksityiskohtaisesti läpi. Tehtyjen korjausten ja täydennysten jälkeen itsearviointiraportti liitteineen lähetetään arviointiryhmälle. Vierailun jälkeen yliopistolla on vielä mahdollisuus täydentää itsearviointiraporttia vierailun aikana esille nousseilla asioilla.

Arviointiryhmän raportti toimitetaan yliopistoon lausunnolle noin kuukauden kuluessa arviointivierailusta. Lopullisen raportin kukin tutkinto-ohjelma saa oman akkreditointipäätöksensä yhteydessä. Yksityiskohtainen raportti koostaa itsearviointiraportista ja vierailusta tehdyt havainnot suhteessa kriteeristöön. Raportti sisältää positiivisia havaintoja sekä kehittämisehdotuksia. Mikäli akkreditointi on myönnetty ehdollisena, raportti sisältää korjausvaatimuksia, jotka koulutusohjelman on korjattava annetun ajan kuluessa.

Akkreditointi antaa kehittämisen eväitä

Arvioinnin tuloksena LUT:n tutkintotavoitteisen koulutuksen vahvuudet nousivat hyvin esiin: osaamistavoitteet sekä tutkintojen että opintojaksojen tasolla on kuvattu onnistuneesti, opiskelijat ja opetushenkilökunta ovat sitoutuneita ja motivoituneita, yliopiston tilat ja laboratoriot ovat hyvin varustettuja, laadunhallinnan menettelyt ja palautemekanismit ovat monipuoliset.

Suomessa on tavallista suorittaa maisterin tutkinnon opintoja ennen kuin kandidaatin tutkinto on valmis. Tämä mahdollisuus nousi arvioijien suurimmaksi kritiikin aiheeksi. Myös kandidaatin tutkinnon aseman ja työmarkkinakelpoisuuden nähtiin vaativan Suomessa terävöittämistä Bolognan sopimuksen mukaisesti. Muina kehittämiskohteina arvioijat nostivat esiin muun muassa työharjoittelun kuvaamisen, arvioimisen ja integroimisen muihin opintoihin entistä vahvemmin sekä tutkintotodistuksen liitteiden tietosisältöjen kehittämisen.

Akkreditoinnin läpäisseet koulutusohjelmat kokivat prosessin hyvin arvokkaaksi. Siinä varmistettiin että tutkintojen sisällöt ja osaamistavoitteet vastaavat alan kansainvälisiä vaatimuksia. Lisäksi akkreditoinnit vahvistivat merkittävästi tutkinto-ohjelmien johtamista, arviointia ja kehittämistä sekä kansainvälistä vertailtavuutta. Parhaillaan akkreditointiin valmistaudutaan muissa LUT:n koulutusohjelmissa.

Kuvateksti: Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa läpäistiin ensimmäisenä Pohjoismaissa ASIIN- ja EUR-ACE-akkreditoinnit kevään ja kesän 2011 aikana.

Lähteet:

Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjalainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M., Moitus, S. (2009). Lappeenrannan teknillisen yliopiston ladunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja.

ENAEE Administrative Council (2008). EUR-ACE Framework Standards for the Accreditation of Engineering Programmes.

ASIIN e.V. (2010). General criteria for the accreditation of degree programmes.