Tulostettava versio

Yt-neuvottelut Nokia Siemens Networksillä ovat ohi, mutta raskain vaihe on luottamusmiehen mukaan vasta edessä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Pohjois-Karjalan Prikaatissa yt-neuvottelut ovat vasta alkamassa. Yt-tilanteissa auttaa puhuminen ja esitysten tekeminen.

YTN:n tekkiläinen luottamusmies Tuula Aaltola huokaisee helpottuneena. Seitsemän viikon neuvottelut Nokia Siemens Networksillä ovat ohi.

Aaltola osallistui yt-neuvotteluryhmään, jossa työntekijöiden edustajia oli kaikkiaan yli 20. Osa neuvottelijoista tuli Espooseen Oulusta ja Tampereella. Varsinaisia neuvottelupäiviä kertyi viisitoista.

– Porukassa oli vanhoja konkareita, joten apua löytyi. Yksi oululainen totesi, että nämä olivat hänen 20. yt-neuvottelunsa, Aaltola naurahtaa.

– Lisäksi YTN:stä sai apua ja henkistä tukea.

Yhtiö ilmoitti vähennystarpeeksi 1 200 henkeä. Lopulta lähes 630 henkilöä joutuu lähtemään.

Kuten yleensä yt-neuvottelun aikana, osa väestä hakeutui omaehtoisesti muualle töihin. Se ei riitä selittämään suurta eroa alkutilanteen ja lopputuloksen välillä.

Aaltola ei halua irtisanottavien määrän vähenemisestä sulkaa neuvottelijoiden hattuun. Määrä kutistui ulkoistamisen takia. Osa toiminnoista siirretään Tieto Oy:lle.



Välillä voi turhauttaa

Työnantajan edustajat eivät Aaltolan mukaan noteeranneet juurikaan työntekijöiden ehdotuksia.

– Esitimme työnantajalle muun muassa, että vähennys tehtäisiin kokonaan vapaaehtoisesti, lähtöpakettien turvin. Se ei käynyt, vaan työnantaja halusi irtisanoa tahtonsa mukaan, hän kertoo.

– Sellainen turhauttaa. Välillä tuntui, etteivät he käyttäneet lainkaan aikaa ehdotustemme miettimiseen.

Silti rakentavia esityksiä on Aaltolan mukaan jaksettava tehdä. Toisinaan jokin ehdotus menee läpi tai jää työnantajapuolelle muhimaan ja toteutuu myöhemmin.

Työntekijäpuoli jätti pöytäkirjaan merkinnän, että yt-neuvotteluja ei käyty yt-lain edellyttämällä tavalla. Aaltolan mukana yksi hyöty neuvotteluista kuitenkin on, vaikka tulos ei ollut mieleen.

– Saimme aiempaa tarkempaa tietoa yhtiön tilasta ja strategiasta.



Suru on kohdattava

Kun yt-neuvottelut päättyivät nuijan kopautukseen, Aaltolasta tuntui kuin veri olisi alkanut jälleen virrata.

– Sellainen fyysinen valtava huojennus tuli. Hetken paussin jälkeen alkaa henkisesti raskaampi vaihe. Kun irtisanomispaperit jaetaan, luottamusmiehen on oltava henkilöstön käytössä. Papereissa riittää Aaltolan mukaan aina selvitettävää ja varsin usein korjattavaakin.

– Nyt neuvoteltiin numeroista. Kun näkee, mitä surua ja tragediaa irtisanomiseen liittyy, se on raskasta. Ja sitä kestää monta kuukautta.

Ensin pitää tarkistaa irtisanottavien listat. Niiden pitää mennä sovitun mukaisesti organisaatioittain. Listoilta ei saa löytyä luottamushenkilöitä tai henkilöitä, jotka ovat menettäneet työssä työkykynsä. Toissijaisesti irtisanomisjärjestyksessä huomioidaan työsuhteen kesto ja huollettavien määrä.

– Tapana on ollut, että jos perheen kumpikin tulonsaaja on meillä töissä, molemmat eivät voi joutua yhtä aikaa irtisanotuiksi.



Pitää puhua tarpeeksi

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yliopettaja, JUKOn pääluottamusmies Pekka Oksanen valmistautuu ensimmäisiin irtisanomisneuvotteluihinsa.

Näkymät ovat ankeat, sillä suunnitelmien mukaan kaupan ja kulttuurin aloituspaikat lopetetaan, samoin osa tekniikan aloituspaikoista.

– Se oli tyrmäävä isku. Etelän mielestä Lappi tuntuu olevan vain poronhoito- ja susiensuojelualue, eikä täällä muuta tarvita.

Oksanen pelkää, että koulun johto kiirehtii leikkauksia ennen kuin tiedetään tarkasti, mistä ministeriö vaatii opetuspaikkoja vähennettäväksi.

Luottamusmiehet ovat kokoontuneet keskenään. Myös henkilöstön kanssa on alustavasti keskustelu tilanteesta.

Sisään otetut opiskelijat saavat joka tapauksessa suorittaa opintonsa loppuun. Oksasen mukaan se voi käydä vaikeaksi, sillä yt-neuvottelujen alainen henkilöstö hakenee töihin muualle.

Irtisanomisuhan alla oleville on etsittävä korvaava työpaikka kuntayhtymästä.

– Kun maanvyöry tulee, siinä ei ole paljoa pelastettavissa. Siihen pystyy vaikuttamaan, kuinka asiat käytännössä hoidetaan. Pitää vain puhua tarpeeksi, Oksanen toteaa.

Säästöneuvotteluissa on voitu hakea joustoja tuntimääriin työpaikkojen säilyttämiseksi.

– Liiat joustot on pystytty torjumaan, sillä koulun maine on kiinni opetuksen laadusta. Hallinnon määrä on kuitenkin kasvanut, mutta sen karsimisesta ei ole oikein sopinut puhua.

Oksanen sanoo olevansa yt-neuvottelujen aikana tiiviissä yhteydessä OAJ:hin. Tukea hän saa muilta luottamusmiehiltä.

– Ei siinä auta muu kuin laittaa asiat järjestykseen ja katsoa, miten niistä selvitään. Jos tunteiluun ryhtyy, on hyvin äkkiä solmussa.



Koskee kokonaisia perheitä

– Joukko-osaston lopettaminen koskettaa kokonaisia perheitä, kertoo luottamusmies Markku Ylönen Pohjois-Karjalan prikaatista.

Hän toteaa, että Päällystöliitolta saatu luottamusmies- ja yt-koulutus tulevat nyt tarpeeseen.

Neuvotteluyhteydet joukko-osaston johdon kanssa ovat hyvät.

– Olen koko ajan keskusteluyhteydessä liiton ja oman joukko-osastoni kanssa. Valmistumme tulevaan hyvässä yhteishengessä. Uusista asioista tiedotetaan välittömästi.

– On seurattava, miten asiaa valmistellaan liiton ja pääesikunnan kesken. Tässä on vielä aito mahdollisuus vaikuttaa keskustason kautta. Osa yt-menettelystä käydään aluetasolla ja loput paikallistasolla.



– Me viemme lopulliset neuvottelut joukko-osastossa läpi. Kaikki eri liittojen luottamusmiehet ovat täällä jäsenten tukena.



Tähän saakka Ylösen ei ole tarvinnut neuvotella lainkaan henkilöstön supistamisesta, ja yhteistoiminta työnantajan kanssa on sujunut hyvin. Nyt Ylönen joutuu kuitenkin neuvottelemaan joukko-osaston lakkauttamisesta.



– Kaikilla on suuri huoli tulevasta. Tiedämme vain, että meidät lakkautetaan vuoden 2014 alusta. Tehtävät eivät ole selvillä, eikä mahdollisten irtisanomisten määrä.



Päällystöliiton jäseniä on prikaatissa vajaa 60 henkilöä. Ylösen mukaan osa heistä on yhä sokkivaiheessa, osalla katse on jo tulevaisuudessa.

Omasta jaksamisestaan Ylönen aikoo pitää huolta varaamalla kalenteriin myös vapaa-aikaa.



– Kun säilyvien organisaatioiden tehtäväkokoonpanot selviävät, luottamusmiehen tehtävässä tulee kiivain vaihe. Pyrin järjestämään jo huhti–toukokuussa tilaisuuksia, joissa vaihtoehtoja katsotaan, Ylönen suunnittelee.