
Työnantajat hoitavat tuotannollisin ja taloudellisin syin perusteltuja irtisanomisia usein varsin reipashenkisesti. Tyypillinen kuvio on, että jäsenelle tarjotaan työnantajan suorittaman irtisanomisen sijaan irtisanoutumissopimusta. Siinä työntekijä ottaa itselleen vastuun työsuhteen päättymisestä suhteellisen vaatimatonta lisäkorvausta vastaan ja sitoutuu olemaan esittämättä muita vaatimuksia.
Sopimuksia saatetaan tarjota tilanteissa, joissa irtisanominen on muuten laitonta, kuten vaikkapa kesken hoitovapaan. Harkinta-aikaa tai mahdollisuutta käyttää omia asiantuntijoita sopimuksen arviointiin ei yleensä tarjota. Jos työnantaja on monikansallinen yritys, vastapuolen huippujuristien laatimaa sopimusta tarjotaan kaiken kukkuraksi allekirjoitettavaksi vieraalla kielellä.
Kun työntekijä irtisanoutuu muodollisesti itse, häviää hän vähintäänkin työttömyysturvaeduissa. Samalla työnantaja vapautuu uudelleensijoittamisvelvollisuudesta, eikä hänen tarvitse osoittaa irtisanomisperusteidensa laillisuutta. Työsuhteen päättämissopimus on aina potentiaalinen miina, eikä sitä todellakaan pidä allekirjoittaa ennen kuin on varma siitä, että se on myös omalta kannalta työnantajan suorittamaa irtisanomista parempi vaihtoehto.
Sopimus voi toki olla ja onkin usein hyvä vaihtoehto, mutta se kannattaa aina käydä läpi oman juristin kanssa. TEKin jäsenillä työoikeuteen erikoistuneiden omien lakimiesten neuvontapalvelut ja oikeusturvavakuutus kuuluvat jäsenmaksuun.
Sen jälkeen, kun nimi on myöntymisen merkiksi laitettu huonoon paperiin, TEKin mahdollisuudet ajaa jäsenen etua ovat hyvin rajalliset. Kuluttajansuoja ei koske työsuhteita, ja tyhmää sopimusta ei muuteta helposti toiseksi.
On hyvä muistaa, että irtisanomistilanteessa irtisanottavan ei ole pakko allekirjoittaa mitään. Harkinta-aikaa kannattaa ja pitää pyytää. Mitään säännöksiä kohtuullisen ajan pituudesta ei ole, mutta kohtuullisena aikana voinee pitää muutamaa arkivuorokautta. Työnantajan lakimiehet ovat hioneet papereitaan viikkotolkulla ja siten on kohtuutonta edellyttää työntekijältä vastausta samalta seisomalta.
Heikki Kauppi
- 30.4.2013
Riittääkö 8 tuntia? - 20.3.2013
Parempi laiha sopu… - 6.2.2013
Työurat kehittyvät myönteisemmin kuin uskotaan - 12.12.2012
Palkansaajalle luu kouraan? - 19.10.2012
Liian pätevä töihin - 7.9.2012
Työ ulkomailla on realistinen vaihtoehto - 2.5.2012
Työura pitenee vain, jos niin oikeasti halutaan - 14.3.2012
Suomi – Kenia – Suomi - 1.2.2012
Kestävyysvaje osaajien koulutuksessa - 15.12.2011
Osaamisen siedettävä kustannus - 27.10.2011
Raamiratkaisusta yleiskorotuksiin - 15.9.2011
TEK valvoo tietoalan akateemisten etuja - 16.6.2011
Epävakaista teknologiateollisuudessa - 5.5.2011
Hyvä ja paha elinkeinotuki - 17.3.2011
jNo - jälkeen Nokian - 2.2.2011
Järjestöjen kanneoikeus tärkeä tekkiläisille - 16.12.2010
Miten lakkoon päädyttiin? - 27.10.2010
Työurat pitenevät ammattitaitoa, työkykyä ja työn sisältöä parantamalla - 16.9.2010
Metsäteollisuuden vuoro - 17.6.2010
Mihin menet, metsä? - 6.5.2010
Nahkapäätös ydinvoimasta - 18.3.2010
Lähteekö korkea teknologia seuraavaksi? - 3.2.2010
Superkarttumasta kannattaa pitää kiinni! - 3.12.2009
Työuria pidennettävä – mutta miten? - 21.10.2009
Luovia ratkaisuja tarvitaan - 7.9.2009
Lamailmiöitä - 12.6.2009
Tekniikan yliopistojen henkilöresurssit kuntoon – nyt! - 5.5.2009
Irtisanomiset ovat myös eettinen kysymys - 23.3.2009
Eläkeriidan jälkipeliä - 13.3.2009
Vaikeana aikana on panostettava tulevaisuuteen











Arkisto









Kirjoita uusi kommentti